Tyypin 1 diabeteksen hoito on vaativaa ja potilaan pitää tehdä jopa useita kymmeniä hoitopäätöksiä päivässä. Sairauden hoito vaatii perehtyneisyyttä ja erityisosaamista sekä lääkäreiltä että diabeteshoitajilta.
– On tärkeää, että ykköstyypin diabetes hoidetaan todella hyvin, sillä hyvin hoidettu diabetes vähentää muun muassa diabeettisen munuaissairauden riskiä. Lisäksi on tutkimusnäyttöä siitä, että tyypin 1 diabetesta sairastavilla on lisääntynyt riski ennenaikaiseen eläköitymiseen. Hyvällä hoidolla ennuste on huomattavasti valoisampi. Siksi on tärkeää, että potilaat, perheet sekä terveydenhuollon ammattilaiset pyrkivät yhdessä siihen, että potilaan hoitotasapaino pysyisi mahdollisimman hyvänä. Tyypin 1 diabeteksen hoidon kustannukset ovat kasvaneet viime vuosina, mutta toisaalta on huomioitava, että diabeteksen lisäsairauksien hoito on erittäin kallista, diabeteksen hoitoon erikoistunut lastentautien erikoislääkäri Ritva Ahomäki painottaa.
– Ei ole tarkoituksenmukaista, että kaikkia potilaita hoidetaan samalla tavalla. Potilaalle tulisi antaa tietoa erilaisista hoitovaihtoehdoista, erityisesti jos hyvää hoitotulosta ei ole saavutettu. Hoitomuoto tulisi valita yksilöllisesti, potilasta kuunnellen. Pysyvämpi hoitosuhde voi auttaa optimaalisen hoidon ja hoitovälineiden valinnassa. Olisi potilaan edun mukaista, että hoitovälineet auttaisivat hyvän hoitotuloksen saavuttamisesta ja toisivat arkeen helpotusta, jotta hoito ei olisi niin kuormittavaa ja hankalasti hallittavaa, Ahomäki jatkaa.
Tieto eri hoitovaihtoehdoista lisääntyy
Tyypin 1 diabeteksen hoito on vaativaa ja potilaan pitää tehdä jopa useita kymmeniä hoitopäätöksiä päivässä. Sairauden hoito vaatii perehtyneisyyttä ja erityisosaamista sekä lääkäreiltä että diabeteshoitajilta.Lasten ja nuorten tyypin 1 diabeteksen hoito on keskitetty erikoissairaanhoitoon. Puoliautomaattisten älypumppujen osuus lasten ja nuorten diabeteksen hoidossa lisääntyy vauhdilla, ja tavoitteena on, että yhä useampi lapsi saavuttaa hyvän hoitotasapainon. Älypumput tuovat tähän apua säätelemällä insuliininannostelua osittain automaattisesti, jonka avulla hoidon kuormittavuutta on saatu vähennettyä perheissä.
– Tyypin 1 diabetesta sairastavia aikuisia hoidetaan erikoissairaanhoidon lisäksi myös perusterveydenhuollossa. Ykköstyypin diabeteksen hoidon kehittyessä muun muassa älypumppuhoidon yleistymisen myötä, vaatimukset hoidon erityisosaamisen suhteen kasvavat entisestään ja mielestäni tyypin 1 diabeteksen hoito tulisi tämän vuoksi olla keskitettyä hyvinvointialueilla, Ahomäki sanoo.
– Suomessa eri alueiden välillä on ollut eroja hoitotarvikkeiden ja -välineiden valikoimissa ja osittain myös saatavuudessa. Valitettavasti potilaat eivät aina ole yhdenvertaisessa asemassa hoitovälineiden saatavuuden suhteen. Potilailla on nykyisin enemmän tietoa diabeteksen hoitovälineistä ja -vaihtoehdoista, mikä on hyvä asia. Hoitohenkilökunnan tulee hoidon kehittymisen vuoksi kouluttautua jatkuvasti, jotta pystymme ohjaamaan ja hoitamaan potilaita mahdollisimman hyvin, summaa Ahomäki.