Eturauhassyöpään sairastumisen riski nousee selvästi iän myötä. Levinneenä tauti on usein krooninen, mutta sen etenemistä voidaan myös tehokkaasti jarruttaa.
Eturauhassyöpä on keuhkosyövän jälkeen miesten toiseksi yleisin kuolemaan johtava syöpä. Tauti esiintyy kuitenkin usein kroonisena ja sen etenemistä voidaan lääkehoidoilla hidastaa useita vuosia. Erikoislääkäri Okko-Sakari Kääriäinen kertoo, että useimmiten eturauhassyöpä todetaan paikallisena ja vähäoireisena.
– Paikallinen eturauhassyöpä on useimmiten parannettavissa leikkauksella tai sädehoidolla. Joissakin tapauksissa syöpä voidaan myös asettaa seurantaan, jolloin puhutaan sen aktiiviseurannasta.
Vuonna 2021 Syöpärekisterin tilastoissa eturauhassyöpä oli yleisin todettu syöpä 5214 sairastuneella potilaalla, kun esimerkiksi rintasyöpään sairastuneita oli 5105. Kääriäisen mukaan eturauhassyöpään sairastumisen riski nousee merkittävästi iän myötä – suurin riski sairastua on yli 70-vuotiailla. Eturauhassyöpään voivat sairastua myös jotkut transnaiset ja ei-binääriset ihmiset.
– Suurimmalla osalla eturauhassyöpä on erittäin hyväennusteinen, ja potilaat paranevat. Levinnyt eturauhassyöpä voi kuitenkin johtaa kuolemaan.
Useita hoitomuotoja myös levinneen eturauhassyövän hoitoon
Eturauhasen syövän hoitomuoto määräytyy aina yksilön mukaan esimerkiksi syövän levinneisyyden sekä sairastuneen iän ja mahdollisten muiden sairauksien perusteella.
– Eturauhassyövän lääkehoidot perustuvat elimistön testosteronipitoisuuden laskuun, joka voi sivuoireina aiheuttaa vaihdevuosioireita, sydän- ja verisuonisairauksien riskin kasvua ja luuston heikkenemistä, Kääriäinen huomauttaa.
Hän haluaakin painottaa syöpähoidoissa erityisesti yksilöidyn hoidon hyötyjä. Mitä tarkemmin hoito pystytään yksilöimään juuri kyseessä olevalle potilaalle, sitä enemmän potilas hyötyy hoidosta.
– Tällä tavoin potilaalle ei tule tehottomasta hoidosta kertyviä haittavaikutuksia, ja toisaalta tauti ei turhaan etene, jos paremmin soveltuvaa hoitoa on saatavilla. Tehottomien hoitojen antaminen kuormittaa selvästi myös yhteiskunnan taloutta, Kääriäinen sanoo.
Eturauhassyöpää sairastavien potilaiden hoitovaihtoehdot ovat ajan saatossa Kääriäisen mukaan myös lisääntyneet merkittävästi.
– Hoitomuotoja kehitetään koko ajan lisää, ja jatkossa oikea potilasvalinta kullekin hoidolle varmasti korostuu jatkossa entisestään.
Niillä potilailla, joilla eturauhassyöpä etenee hyvin hitaasti ja joilla se todennäköisesti ei ehdi elinaikana aiheuttaa lainkaan oireita, voidaan hoidoksi valita aktiivinen seuranta.
– Nämä ovat tapauksia, joissa hoidot aiheuttaisivat enemmän haittoja kuin itse sairaus, Kääriäinen kuvailee.
Suomi aktiivinen eturauhassyöpätutkimuksessa
Suomessa eturauhastutkimuksessa ollaan aktiivisia. Useissa yliopisto- ja keskussairaaloissa on tehty, ollaan tekemässä tai on alkamassa lukuisia sekä paikalliseen että levinneeseen eturauhassyöpään paneutuvia lääketutkimuksia.
– Näillä tutkimuksilla pyritään aktiivisesti etsimään uusia keinoja hoitaa eturauhassyöpää ja samalla ymmärtämään tautia paremmin, jotta uusia hoitomuotoja voitaisiin edelleen kehittää, Kääriäinen sanoo.
Kääriäinen puhuukin ennen kaikkea uusia näkökulmia avaavan ja ymmärrystä syventävän järjestelmällisen eturauhassyöpätutkimuksen puolesta.
– Vain systemaattisesti tutkimalla opimme paremmin hallitsemaan ja toivottavasti joskus tulevaisuudessa myös parantamaan tämänkin syövän ennustetta.
FI-12967-03-24-ONC
Artikkelin tuotannon on sponsoroinut AstraZeneca Oy. AstraZeneca on tarkastanut artikkelin lääketieteellisen sisällön. Näkökulmat ja mielipiteet ovat kirjoittajan ja asiantuntijan.
