Etusivu » Allergia ja astma » Hoitamaton allerginen nuha lisää riskiä sairastua astmaan
Allergiat

Hoitamaton allerginen nuha lisää riskiä sairastua astmaan

Aina ei ole helppoa tunnistaa onko kyse allergiaan liittyvästä oireesta vai onko taustalla jo astmakriteerit täyttävä oireilu. Kuva: Getty Images

Katariina Ijäs

allergia-asiantuntija

Allergia-, Iho- ja Astmaliitto ry

Allergikon ei kannata karsastaa tehokasta lääkitystä, sillä se voi parantaa elämänlaatua ja jopa ennaltaehkäistä astmaa.

Yliherkkyysnuhasta kärsii arvioiden mukaan jopa 30 % Suomen väestöstä. Siitä noin kolmasosa on allergista nuhaa. Monella allerginen nuha liittyy ilmassa oleviin allergeeneihin, eli siitepölyyn, eläinallergeeneihin ja viljapölyyn. Allergia-, Iho- ja Astmaliitto ry:n allergia-asiantuntija Katariina Ijäs sanoo, että hoitamaton allerginen nuha lisää riskiä sairastua astmaan. 

– Riski on jopa 3,5-kertainen. Monella astmaan sairastuneella on siis taustalla myös allergioita ja allergeenialtistus voi pahentaa astman oireita. 

Ijäs on huomannut, ettei tätä yhteyttä aina ymmärretä tai muisteta, jolloin turhan moni sinnittelee allergiakauden oireista kärsien. 

– Toisaalta moni astmaan jo sairastunut ei välttämättä osaa säädellä omaa astmalääkitystään allergiakaudella, jolloin allergiaoireet voivat pahentaa astman oireita merkittävästi.

Allergiseen nuhaan saattaa liittyä myös hengitystieoireita. Aina ei ole helppoa tunnistaa onko kyse allergiaan liittyvästä oireesta vai onko taustalla jo astmakriteerit täyttävä oireilu. 

– Hankala hengitystieoireilu allergiakaudella onkin monesti perusteltu syy tehdä astmatutkimuksia allergiakauden ulkopuolella, Ijäs sanoo. 

Siedätyshoito tuo apua suurimmalle osalle

Minkälaisia seikkoja allergista nuhaa sairastavan tulee omahoidossa ottaa huomioon? Ijäs painottaa, että oireita kannattaa aina hoitaa oireenmukaisesti. Allergian oireenmukaisella hoidolla tarkoitetaan oireita tilapäisesti helpottavia oirelääkkeitä, joita saa sekä reseptillä että reseptivapaasti.

– Moni tukeutuu pelkkään tablettimuotoiseen antihistamiiniin, vaikka hoitosuositukset korostavat oireenmukaista hoitoa. 

Epävarmoissa tilanteissa suositellaan konsultoimaan farmaseuttia. Ijäs kehottaa juuri astmariskin vuoksi myös hakeutumaan lääkäriin, mikäli oireet ovat hankalia omahoidosta huolimatta. 

– Tehokasta lääkitystä ei kannata pelätä. Tehokas hoito parantaa elämänlaatua ja voi ennaltaehkäistä astmaa. 

Ijäs puhuu myös siedätyshoidon puolesta, sillä allergian juurisyytä hoidettaessa voidaan ehkäistä myös astman puhkeamista.

– Siedätyshoidossa ei hoideta allergian oireita vaan altistetaan pienille annoksille allergian aiheuttajaa. Näin kehoa autetaan tottumaan allergeeniin. Siedätyshoito on tehokasta hoitoa, sillä jopa noin 90 % saa siitä helpotusta oireisiinsa. 

Ajankohtaista tietoa astmasta ja keuhkoahtaumataudista

Next article