– Perusterveydenhuollon laiminlyönnin ja 20 vuoden ”juustohöyläilyn” todellista hintaa maksetaan nyt, Lääkäriliiton puheenjohtaja Niina Koivuviita sanoo.
Suomessa on yhteensä noin 200 000 lääkäriä ja hoitajaa. Jos heidän nykyisestä työtehostaan vapautuu 20 prosenttia perusterveydenhuollon tehtäviin, vaikutus on merkittävä.
Tämä saavutetaan jos avustavaa henkilökuntaa palkataan kaikkiin niihin tehtäviin, joihin ei tarvitse sote-alan koulutusta.
– Avustava henkilökunta maksaa, mutta niin maksaa uusien lääkäreiden koulutuskin. Jos VM sitoutuu rahallisesti koulutuksen todelliseen hintaan, lääkäreitä saadaan lisää. Nykyisessä koulujen resurssikuopassa se ei onnistu, Koivuviita sanoo.
Soten veto- ja pitovoimat syntyvät hyvistä työoloista
– Kun avustavien tehtävien rekryaalto on saatu tehtyä, paine lääkäreiltä ja hoitajilta vähenee. Hyvät työolot vetoavat ihmisiin alasta riippumatta, Koivuviita muistuttaa.
Esimerkiksi rekrytoinneista vastaavat lääkärit hyötyisivät myös tukitiimin rekrytointi- ja markkinointiosaamisesta sekä rekrytointiprosessin kehittämisestä.
– Lääkäreiden rekrytoinnissa on tärkeää, että heitä kontaktoidaan henkilökohtaisesti ja aktiivisesti. Kun uusi lääkäri sitten aloittaa, hyvä työkulttuuri saa innostumaan alasta, Koivuviita sanoo.
Mikä lääkäreitä motivoi?
– Potilaan paras ja työssä kehittyminen, riittävä kollegatuki, järkevä työtaakka sekä mahdollisuus vaikuttaa omaan työnkuvaan, Koivuviita listaa.
Siun sotessa puolestaan on huomattu, että lääkäreitä kiinnostaa mahdollisuus kehittää omaa työtä ja tehdä tutkimusta.
– Siellä saa käyttää 20 prosenttia työajastaan näihin, mikä tuo mielenkiintoa potilastyön rinnalle ja toisaalta rikastaa koko yksikön osaamista. Todellinen win-win, samoin kuin se, jos lääkäri kehittää itseään hankkimalla esimerkiksi johtamiskoulutusta, Koivuviita sanoo.