Oikealla voidaan välttyä opintojen keskeytymiseltä, työttömyydeltä ja varhaiselta eläköitymiseltä ja saadaan erilaisen ajattelun tuoma potentiaali yhteiskunnan ja työelämän käyttöön.

Autismin kirjolla tarkoitetaan jo varhaislapsuudessa ilmenevää elämänikäistä oireyhtymää, jota luonnehtii sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kommunikaation laadullinen poikkeavuus, rajoittuneet mielenkiinnon kohteet ja toistava käyttäytyminen. Autismi ja Aspergerin oireyhtymä eroavat toisistaan lähinnä siten, että ensin mainitussa havaitaan kielenkehityksen viivästymä tai jopa puuttuminen.

Autismin etiologia on vielä tuntematon. Se kuitenkin tiedetään, että geeneillä on suuri merkitys autismin puhkeamiseen, ja joukko altistavia geenejä on tunnistettu.
Autismin kirjon oireita voi olla sekä kehitysvammaisella että lahjakkaan tasoisilla henkilöllä. Tämä asettaa apulaisylilääkäri Pekka Tanin mukaan haasteita diagnostiikalle ja hoidon suunnittelulle:

– Nykyään ajatellaan, että autismin oireisto palautuu kolmeen neuropsykologiseen ulottuvuuteen. Ensiksi puhutaan mielenteoriasta eli kyvystä hahmottaa toisen ihmisen ajatuksia ja uskomuksia tämän henkilön näkökulmasta käsin. Autistisella henkilöllä tämä kyky puuttuu tai on heikommin kehittynyt kuin normiväestöllä. Toinen on sentraalinen koherenssi eli autismin kirjon ihmisillä on taipumusta yksityiskohtalähtöiseen ajatteluun, jolloin he eivät välttämättä hahmota asioiden laajoja konteksteja, toisinaan puhutaan myös kontekstisokeudesta. Kolmanneksi, toiminnan ohjaus voi olla heikko, jolloin henkilö ei kykene suunnittelemaan, hahmottamaan ja monitoroimaan omaa toimintaansa, hän selventää.

Autismikirjon häiriöitä diagnosoidaan oireiden perusteella. Autismi voi toisinaan liittyä muihin neurologisiin sairauksiin, kuten tuberoosiskleroosiin, mutta valtaosalla autistisista henkilöistä muuta neurologista oireyhtymää ei Tanin mukaan ole.

Diagnosoinnin toteamisen tapa riippuu elämänkaaren vaiheista ja henkilön oireiden tasosta. Pienellä lapsella autismi tyypillisesti diagnosoidaan niin, että ensin on alettu tutkia mahdollista vikaa kuulossa, koska hänen kykynsä vastavuoroiseen kommunikaatioon ei ole normaalilla tasolla. Kun kuulossa kaikki on kunnossa, lähdetään tutkimaan muita syitä, jolloin päädytään autismin diagnoosiin.

– Lapsella voi olla oireina myös kielenkehityksen viive tai hän taantuu tai lakkaa puhumasta, Tani lisää.

 

Autistisen henkilön hoidon suunnittelussa neuropsykologiset tutkimukset ovat tärkeitä

Autistisen henkilön hoidon rationaalisuuden kannalta diagnoosissa on tärkeää tutkia, onko hänellä muita kehityksellisiä neuropsykologisia oireyhtymiä. Tani kertoo, että kehitykselliset oireyhtymät usein ryvästyvät eli autismin kirjon henkilöillä saattaa olla muun muassa ADHD ja Touretten oireyhtymä.

– Tuen tarve on yksilöllistä. Juuri nyt olen mukana EU-projektissa, jossa pohdimme tukimuotoja yliopistossa opiskeleville Asperger-henkilöille. Siinä on tullut esiin hyvin konkreettisia toiminnanohjauksen asioita, kuten ajanhallintaa ja lukujärjestyksen suunnittelua sekä sosiaalisten tilanteiden harjoittelua.Vaikka mielenteoriassa on puutteita ja kontekstisokeutta ilmenee, he voivat kuitenkin oppia asioiden ja ihmisten kanssa toimimista, jolloin haitta voi lieventyä, kertoo Tani.

Elämänlaadun kannalta varhainen diagnoosi on tärkeää. Silloin voidaan ajoissa suunnitella kuntoutustoimenpiteet tukemaan positiivisen minä-kuvan rakentumista ja itseymmärrystä sekä vähentää riskiä negatiiviselle syrjäytymiskehitykselle.

– Ihannetapauksessa henkilölle voi tällöin muodostua positiivinen autismi- tai asperger-identiteetti, joka voi olla oikein käytettynä myös voimavara, huomauttaa Tani.

Autismin kirjon hyödyntämättömän potentiaalin tunnistamiseen sekä positiiviseen imagoonpyritään vaikuttamaan lisäämällä autismitietoisuutta.