Etusivu » Neurologiset sairaudet » Uutta toivoa essentiaalista vapinaa sairastaville
Essentiaalinen vapina

Uutta toivoa essentiaalista vapinaa sairastaville

Essentiaalinen vapina saattaa vaikeuttaa huomattavasti useita arjen toimintoja, kuten juomista. Kuva: Getty Images

Essentiaalinen vapina on yksi tavallisimmista neurologisista diagnooseista. Yleisyydestään huolimatta sairaus on huonosti tunnettu ja oireet tulkitaan usein virheellisesti jännittämiseksi, krapulaksi tai Parkinsonin taudiksi.

– Vapinaa ilmenee pääasiassa yläraajoissa ja joskus myös pään alueella. Vapina saattaa vaikeuttaa huomattavasti useita arjen toimintoja, kuten syömistä, juomista tai kirjoittamista, kertoo yleislääketieteen ja neurologian erikoislääkäri Rebekka Ortiz.

– Essentiaalista vapinaa esiintyy myös nuorilla. Kyseessä on etenevä sairaus, ja etenkin nuorena sairastuneiden oireet pahenevat ajan myötä, Ortiz jatkaa.

Haittaa toimintakykyä ja aiheuttaa työkyvyttömyyttä

Arviolta noin neljä prosenttia yli 40-vuotiaista sairastaa essentiaalista vapinaa.

– Suurimmalla osalla oireet ovat lieviä, ja niiden kanssa pärjää joko lääkehoidolla tai ilman. Osalla kuitenkin sairaus heikentää merkittävästi toimintakykyä. Eri aineistojen mukaan noin 15–25 prosenttia työikäisistä sairastavista joutuu jäämään eläkkeelle sairauden takia, TYKSin neurokirurgian erikoislääkäri, dosentti Janek Frantzén sanoo.

Uusi hoitomuoto essentiaalisen vapinan hoitoon

– Essentiaalisen vapinan hoidossa lääkehoito on ensisijainen vaihtoehto. Karkeasti arvioituna noin kolmannekselle haetaan muita hoitokeinoja, mikäli lääkehoidolla ei saada oirekuvaa riittävästi lievennettyä tai lääkehoitoon liittyy ongelmia, Frantzén kertoo.

Turun yliopistollisen keskussairaalan ylilääkäri, professori ja radiologian vastuualuejohtaja Roberto Blanco Sequeiros kertoo, että TYKS on hankkimassa Neuro-HIFU-laitetta, jolla aletaan hoitaa essentiaalista vapinaa. HIFU-hoito on täydentävä vaihtoehto DBS-hoidon ja toispuolisen RF-talamotomian rinnalla.

HIFU-hoito lyhyesti

Kohdennettu ultraäänihoito tapahtuu magneettikuvauslaitteen sisällä tietokoneavusteisesti potilaan ollessa hereillä. Ultraäänellä saadaan aikaiseksi pieni, hyvin tarkkarajainen leesio yliaktiiviselle aivoalueelle ja sen myötä saadaan sammutettua vääränlainen aivoaktiviteetti, joka aiheuttaa potilailla hankalia vapinaoireita. Hoito on kajoamaton eli siinä ei avata ihoa eikä kalloa tai mennä mekaanisesti aivokudoksen läpi.

– Ultraäänen kohdennus on tarkkaa. Ennen hoitoa tehdään koehoitoja, joiden avulla varmennetaan, että vapinaoire häviää eikä haittavaikutuksia ilmene. Hoitomuotoa pidetään turvallisena ja hoitotulokset ovat olleet hyviä, Frantzén sanoo.

– Jokaisen potilaan kohdalla arvioidaan yksilöllisesti, mikä hoitomuoto soveltuu parhaiten. Arviossa on mukana moniammatillinen työryhmä, Blanco Sequeiros kertoo.

Next article