Etusivu » Neurologiset sairaudet » Myös muistisairaudet ovat aivosairauksia
Muistisairaudet

Myös muistisairaudet ovat aivosairauksia

Katariina Suomu
Katariina Suomu
Muistiliitto ry:n toiminnanjohtaja Katariina Suomu. Kuva: Mauri Ratilainen

Moni ajattelee edelleen, että muistisairaudet kuuluvat ikääntymiseen. Kun Muistiliiton kattojärjestö Alzheimer’s Disease International kartoitti kyselyllä muistisairauksiin liittyviä asenteita, selvisi, että maailmanlaajuisesti näin ajattelee kaksi kolmesta ihmisestä.

Näin ei kuitenkaan ole. Etenevät muistisairaudet ovat aivosairauksia. Ne ovat kansantauteja siinä missä sydän- ja verisuonisairaudetkin. Muistisairauksia sairastaa Suomessa arviolta 193 000 ihmistä. Vaikka suurin osa heistä on iäkkäitä, Suomessa on myös noin 7 000 työikäistä muistisairasta.

Muistisairauksista tunnetuin on Alzheimerin tauti, jota sairastaa noin 60–70 % muistisairaista. Tavallisimmin sairastunut on ikäihminen, mutta Alzheimer voidaan joskus todeta jo 40-vuotiaana. Muita muistisairauksia ovat verisuoniperäinen muistisairaus, Lewyn kappale -tauti sekä otsa-ohimolohkorappeumasta johtuva muistisairaus. Muistisairauksiin liittyy erilaisia oireita, jotka eivät aina liity pelkästään muistin häiriöihin. Sairaus voi näkyä myös esimerkiksi tarkkaavuuden häiriöinä, vaikeuksina hahmottaa tiloja ja paikkoja, vireystilan muutoksina tai masennuksena.

Muistisairaiden ihmisten määrän odotetaan kaksinkertaistuvan Euroopassa vuoteen 2050 mennessä.

Muistisairauksiin liittyviin virheellisiin tietoihin ja kielteiseen leimaan on tärkeää puuttua, sillä ne estävät monia sairastuneita hakemasta tarvitsemaansa apua ja tukea. Tulevaisuudessa yhä useampi tarvitsee tukea, sillä muistisairauksiin sairastuneiden määrä lisääntyy koko ajan. Muistisairaiden ihmisten määrän odotetaan kaksinkertaistuvan Euroopassa vuoteen 2050 mennessä.

Tällä viikolla vietetään Aivoviikkoa. Suomeen viikon ovat tuoneet Neurologiset vammaisjärjestöt, joihin myös Muistiliitto kuuluu. Viikon aikana nostetaan esiin erityisesti aivoterveyden ja aivojen vaalimisen tärkeys.

Esimerkiksi suomalainen FINGER-tutkimus on osoittanut, että elintavoilla on vaikutusta myös muistiin. Maailman terveysjärjestö WHO:n toukokuussa julkaisemat uudet suositukset muistisairauksien riskin pienentämiseksi vahvistivat aiemman oletuksen siitä, että sydänterveelliset elintavat ovat hyväksi myös aivoille.

Kaikkia muistisairauksia ei voida ennaltaehkäistä, mutta omaa riskiään voi pienentää terveellisten elintapojen avulla. Lisäksi muistisairauden oireiden ilmaantumista voidaan myöhentää useilla vuosilla. Myös jo sairastuneen kannattaa suosia aivoterveellisiä elintapoja. Se vaikuttaa yleiseen vointiin ja toimintakykyyn. Vaikka muistisairautta parantavaa hoitoa ei vielä ole, elämänlaatuun voimme kuitenkin vaikuttaa.

Kirjoittaja Katariina Suomu on Muistiliitto ry:n toiminnanjohtaja.

Tilaa uutiskirje!

Pysy ajantasalla ajankohtaisimmista aiheista ja uusimmasta sisällöstä!

Next article