Etusivu » Neurologiset sairaudet » Migreeni on alidiagnosoitu
Migreeni

Migreeni on alidiagnosoitu

Migreeniä sairastavat erityisesti työikäiset naiset. Kuva: Getty Images

Petra Keski-Säntti

erikoislääkäri, neurologia

Sirpa Hietaranta

toiminnanjohtaja, Migreeniyhdistys ry

Migreeni on WHO:n mukaan maailmassa toiseksi eniten työkyvyn vajetta aiheuttava sairaus. Migreenin kanssa ei kannata jäädä yksin.

Usein ajatellaan, että päänsärky on migreeniä vain, jos se on voimakasta tai siihen liittyy näköhäiriöitä. Migreeniin kuuluva päänsärky voi kuitenkin olla millaista hyvänsä.

– Vain noin 20 prosentilla migreenipotilaista migreeni on aurallinen, ja yleisin auraoire on kohtauksellinen näköhäiriö, tarkentaa neurologian erikoislääkäri Petra Keski-Säntti.

Hän lisää, että aika usein päänsäryn vuoksi lääkärin vastaanotolle tulevat luulevat myös, että migreenissä särky on aina sykkivää tai jossain tietyssä kohdassa päätä.

– Migreenissä päänsäryn lisäksi voi olla huonovointisuutta tai aistiyliherkkyyttä, mutta nekään eivät välttämättä kuulu migreeniin. Oleellisinta migreenissä on se, että päänsärky pahenee rasituksessa, Keski-Säntti sanoo.

Koska migreenin sairastamiseen liittyy edellä mainittuja harhaluuloja, se on alidiagnosoitu sairaus. Tästä johtuen sairaus on myös alihoidettu.

Koronaepidemia on lisännyt yhteydenottoja Migreeniyhdistykseen

Jos kärsii päänsäryistä toistuvasti, neurologi kehottaa merkitsemään kalenteriin kaikki ne päivät, jolloin pää on kipeä. Päänsärkypäiväkirjasta on hyötyä migreenin hoitoa mietittäessä.

Migreenin hoidossa on tärkeää ottaa lääke tarpeeksi ajoissa. Tavoite on, että kaksi tuntia lääkkeen ottamisen jälkeen, kipu olisi poissa. Lääkityksessä on vaihtoehtoja tulehduskipulääkkeistä täsmälääkkeisiin.

– Lääkäriin kannattaa hakeutua, kun päänsärky on viikoittaista, se häiritsee arkirutiineja tai vaikuttaa työkykyyn. Migreenin estolääkitys saattaa tässä tilanteessa olla tarpeen.

Migreeniyhdistys ry:n mukaan migreeni koskettaa jopa joka viidettä suomalaista jossain vaiheessa elämää. Keski-Säntti kertoo, että erityisesti sitä sairastavat työikäiset naiset.

Koronaepidemian myötä monen migreenipotilaan elämä on saattanut helpottaa, kun etätyöt ovat vähentäneet työpaikalta tulevia ärsykkeitä, kuten valoja, hajuja ja hälinää.

– Joillakin migreeniä sairastavilla taas lisääntynyt näyttöpäätetyö, huono ergonomia ja stressi ovat lisänneet migreeniä, sanoo Migreeniyhdistys ry:n toiminnanjohtaja Sirpa Hietaranta.

Hietaranta kertoo, että osalla migreeniä sairastavista hoitoon hakeutumisen kynnys on noussut pandemian aikana. Esimerkiksi päivystyskäyntiä on saatettu vältellä, vaikka tarve olisi ollut. Myös jo varattuja neurologin vastaanottoaikoja on saatettu siirtää tai perua kokonaan.

– Osa neurologeista on ottanut käyttöön erilaisia etävastaanottomahdollisuuksia, jotka ovat helpottaneet tilannetta jonkin verran, Hietaranta päättää.

Tilaa uutiskirje!

Pysy ajantasalla ajankohtaisimmista aiheista ja uusimmasta sisällöstä!

Next article