Miia Kivipelto
geriatrian professori
Väestön jatkuvasti ikääntyessä kasvaa myös muistisairauksien osuus. Maailmanlaajuisesti arvioidaan tällä hetkellä olevan noin 50 miljoonaa muistisairaudesta kärsivää ihmistä, ja määrän oletetaan kasvavan jopa kolminkertaiseksi vuoteen 2050 mennessä.
Sairauden ehkäiseminen on aina edullisempaa kuin sairauden hoito. Alzheimerin tauti ja muut muistisairaudet ovat yksi kalliimmista sairauksista, ja yhteiskunnan tulisikin panostaa kaikki mahdollinen taudin ennaltaehkäisemiseksi ja lievemmän tautivaiheen pitkittämiseksi. Tällä on merkitystä paitsi sairastuneen itsensä kannalta, myös koko yhteiskunnan ja talouden kannalta. Diagnosointi on vain pisara meressä – suurin kustannuserä on laitoshoito ja siihen kuuluvat hoivapalvelut. Jos taudinkulkua voisi lykätä eteenpäin vain viisikin vuotta, tautimäärät puolittuisivat.
Aivoissa ensimmäiset Alzheimerin tautiin viittaavat oireet voivat olla havaittavissa jo vuosikymmeniä ennen kliinisten oireiden ilmenemistä. Viime vuosiin asti on kuitenkin ollut tyypillistä, että muistisairaus on diagnosoitu vasta, kun oireet ovat olleet selkeästi jo ympäristön havaittavissa.
Riskimittareiden myötä on helpompi tunnistaa ne henkilöt, joilla on kohonnut riski sairastua.
Alzheimerin taudin varhaista tunnistamista on osittain estänyt se, ettei diagnosointiin ole ollut olemassa yksittäistä ja helppoa testiä. Nyt tilanne on kuitenkin muuttumassa – riskimuutosten tunnistaminen helpottuu, kun verinäytteestä on mahdollista eritellä uusia, tautia paremmin ennakoivia biomarkkereita. Riskimittareiden myötä on helpompi tunnistaa ne henkilöt, joilla on kohonnut riski sairastua, mikä puolestaan avaa mahdollisuuksia paitsi taudin ennaltaehkäisemiselle myös täsmällisemmille hoitomuodoille.
Varhainen ja oikeaan aikaan tehty diagnoosi on vielä olennaisempi silloin, kun uusia, niin sanottuja taudinkulkuun vaikuttavia lääkkeitä saadaan markkinoille. Nämä lääkkeet on kohdennettu nimenomaan potilaille, joilla dementiavaihe ei vielä ole alkanut. Lääkkeet ovat kuitenkin vain osa hoitoa: elämäntapatekijöillä, kuten ravinnolla ja liikunnalla, on suunnaton merkitys vielä siinäkin vaiheessa, kun muistisairaus on jo alkanut.
Meillä Suomessa terveydenhuollossa on huikea määrä mahdollisuuksia, ja olisi hienoa, jos olisimme edelläkävijä myös uuden Alzheimerin tautiin liittyvän tutkimustiedon jalkauttamisessa. Jos työkalut saadaan oikeaan käyttöön, Suomi voisi olla kärkimaa Alzheimerin taudin hoidossa kansainvälisestikin.