MS-tauti eli multippeliskleroosi on oireiltaan monimuotoinen, tulehduksellinen keskushermoston sairaus. Sitä sairastaa Suomessa yhteensä yli 10 000 naista tai miestä. Tavallisin sairastumisikä on 20–40 vuoden välillä, jolloin moni haaveilee myös perheen perustamisesta.
MS-tauti voi oireilla muun muassa näkö- ja tasapainohäiriöinä, raajojen puutumisena, väsymyksenä ja voimattomuutena. Diagnoosi voi kuulostaa pelottavalta ja sairastuminen mietityttää perheen perustamisesta haaveilevaa.
MS-tauti on naisilla kaksi kertaa yleisempi kuin miehillä ja asia koskettaa sen takia useammin suoraan tulevaa äitiä. On kuitenkin muistettava, että myös miestä voi mietityttää perheen perustaminen MS-tautiin sairastuneena tai sairastuneen puolisona. On positiivista kertoa, että tänä päivänä MS-tauti ei hoidettuna estä perheen perustamista tai muutoin normaalia elämää.
MS-tauti ei vaikuta hedelmällisyyteen
MS-tauti tai sen hoitoon kehitetyt, taudin kulkuun vaikuttavat lääkkeet eivät vaikuta naisen tai miehen hedelmällisyyteen tai raskauden alkamisen mahdollisuuksiin.
– Yleisesti ottaen MS-tauti ei heikennä hedelmällisyyttä tai altista keskenmenoille. Se ei myöskään sairautena vaikuta raskauden kulkuun tai lisää sikiön kehityshäiriöiden riskiä. MS-tauti ei ole yksiselitteisesti perinnöllinen, vaikka genetiikka vaikuttaakin osittain taudin puhkeamisen riskiin. Riskiä lisäävät enemmän elintapa- ja ympäristötekijät, HUS:issa työskentelevä neurologian dosentti Auli Verkkoniemi-Ahola kertoo.
Kun perheen perustaminen tulee ajankohtaiseksi, neuvotaan ottamaan yhteys hoitoyksikköön. MS-taudin lääkehoidosta keskustellaan hoitavan lääkärin kanssa ja useimmiten lääkitys lopetetaan ennen raskauden yrittämistä.
– Lääkehoidon lopettamisesta raskauden ajaksi ei ole taudin kululle haittaa, sillä kun raskaustila saavutetaan, yleensä pahenemisvaiheet vähenevät ja pysyvät tyypillisesti kokonaan poissa raskauden toisen ja kolmannen kolmanneksen ajan, Verkkoniemi-Ahola toteaa.
Aktiivista seurantaa
MS-tautia sairastavien raskautta seurataan normaalisti neuvolakäynneillä. Sairaus ei yleensä vaikuta synnytystapaan, eikä ole este synnytyksen aikaiseen kivunlievitykseen. Jos tuleva äiti on pyörätuolissa tai hänen alaraajansa ovat sairauden takia kovin jäykät, synnytystapa arvioidaan yksilöllisesti.
– Synnytyksen jälkeen on hoitavan neurologin hoitokontakti, jolloin arvioidaan taudin aktiivisuus ja keskustellaan MS-lääkityksen uudelleen aloittamisesta, Verkkoniemi-Ahola jatkaa.
Verkkoniemi-Ahola toteaa positiivisesti, ettei MS-tauti ole enää niin pelottava sairaus kuin aiemmin. Potilaat ovat pääsääntöisesti nykyisten tehokkaiden MS-lääkkeiden ansiosta aktiivisia ja työssäkäyviä ihmisiä, jotka urheilevat, suunnittelevat perheen perustamista ja elävät kaikin tavoin normaalia elämää.
– Monelle sairastuneelle olen sanonut, että tupakointi lyhentää eliniän pituutta huomattavasti enemmän kuin MS-tauti, Verkkoniemi-Ahola päättää.