Matti Nykänen
lehtori, tietojenkäsittelytiede
Hanna Mattila
toiminnanjohtaja, Parkinsonliitto
Parkinsonin tautia sairastaa arviolta noin 16 000 ihmistä Suomessa. Tästä joukosta noin 10 prosenttia on alle 55-vuotiaita.
Parkinsonin tauti on hitaasti etenevä liikehäiriösairaus. Siinä aivojen tietyt liikkeiden sääntelyyn vaikuttavat hermosolut alkavat tuhoutua. Näin käy normaalistikin ikääntyessä, mutta Parkinsonin taudissa hermosolujen tuhoutuminen tapahtuu aiemmin ja on voimakkaampaa.
Tietojenkäsittelytieteen lehtori Matti Nykänen oli 50-vuotias, kun hänellä todettiin Parkinsonin tauti. Sitä ennen hän oli saanut diagnoosin masennuksesta.
– Kyse saattoi olla masennuksen sijaan Parkinsoniin liittyvästä alkavasta hidastumisesta, Nykänen kertoo.
Parkinsonin toteamisen jälkeen hänestä tuntui kuin palaset olisivat loksahtaneet kohdalleen. Pitkäaikainen väsymys ja unihäiriöt saivat selityksen. Nykänen alkoi etsiä tietoa sairaudesta ja liittyi mukaan Parkinsonliiton paikallisyhdistykseen vertaistuen vuoksi.
– Jokainen etsii oman tapansa elää sairauden kanssa, hän lisää.
Työssä voi tarvita uudenlaisia välineitä
Nyt on kulunut viisi vuotta siitä, kun Nykäsellä todettiin Parkinsonin tauti. Yliopistonlehtori toimii yhä opetustehtävissä, mutta työskentelee 60-prosenttisella työajalla. Virallinen termi on osatyökyvyttömyyseläke.
Nykänen kertoo olleensa onnekas, sillä kommunikaatio hänen työnantajansa, työterveyshuollon ja julkisen terveydenhuollon välillä on toiminut hänen sairauteensa liittyvissä kysymyksissä.
Liikkeiden ja puheen hitaus eivät silti tarkoita ajattelun hitautta.
Joskus kyse voi olla yksinkertaisista asioista, joilla Parkinsonin tautia sairastavan työnteko voi helpottua. Nykänen sai erikoismallisen hiiren, jota käyttäessä kättä ei tarvitse kiertää ranteesta. Opetuksessa hän käyttää mikrofonia, sillä Parkinson hidastaa ja vaikeuttaa hänen puhumistaan.
– Liikkeiden ja puheen hitaus eivät silti tarkoita ajattelun hitautta, Nykänen lisää.
Lisää joustavuutta työelämään
Parkinsonin taudin oireet vaihtelevat sitä sairastavilla ja riippuu paljon työtehtävistä, kuinka niistä suoriutuu taudin edetessä. Parkinsonliiton toiminnanjohtaja Hanna Mattila kertoo, että yhtä patenttiratkaisua ei ole olemassa.
– Moni Parkinsonin tautiin työikäisenä sairastunut pärjää työelämässä kuitenkin hyvin, oireita hoitavien lääkkeiden avulla.
Nykänen toivoisi työelämältä lisää joustavuutta osa-aikatyön tekemiseksi. Työaikaa ja tehtäviä muokattaessa pitäisi huomioida, että Parkinsonin tautia sairastavalla kuluu usein samojen tehtävien tekemiseen enemmän aikaa kuin hänellä meni niihin ennen sairastumista.
Parkinsonin taudin oireet
Motoriset: lepovapina, lihasjäykkyys, liikkeiden hitaus ja tasapainovaikeudet
Autonomisen hermoston toimintahäiriöt: ihon rasvoittuminen, hikoilun lisääntyminen, asennon vaihdokseen liittyvä verenpaineen lasku, ummetus ja virtsarakon toiminnan häiriöt
Lisäksi sairauteen voi liittyä muun muassa unihäiriöitä, voimakasta uupumusta ja muutoksia kognitiivisissa kyvyissä. Oireiden painottuminen ja esiintyminen ovat yksilöllisiä.
Parkinsonin tautia hoidetaan ensisijaisesti lääkityksellä, kuntoutuksella ja omatoimisella liikkumisella, tarvittaessa tukeudutaan ns. laiteavusteisiin hoitoihin. Terveelliset elintavat ovat tärkeitä.