Pentti Tienari
osastonylilääkäri, HUS Neurokeskus,
professori, neuroimmunologia, Helsingin yliopisto
Jo yli 10 000 suomalaista sairastaa MS-tautia. Kroonisen keskushermostosairauden ympärillä tehdään paljon tutkimusta, mutta HUS:in Neurokeskuksen osastonylilääkärin Pentti Tienarin mukaan taudin syihin kohdistuvaa perustutkimusta tehdään liian vähän.
MS-tauti eli multippeliskleroosi on yleisin nuorten aikuisten liikunta- ja toimintakykyyn vaikuttava keskushermoston sairaus. Taudin kulkua jarruttavia hoitoja on olemassa, mutta sen syy on vielä tuntematon.
HUS:in Neurokeskuksen osastonylilääkäri ja Helsingin yliopiston neuroimmunologian professori Pentti Tienari kertoo, että MS-taudissa elimistön omat valkosolut, erityisesti T-lymfosyytit aktivoituvat ja kulkeutuvat verenkierron kautta aivoihin ja selkäytimeen. Tästä aiheutuu monen tyyppisiä oireita riippuen siitä, mihin kohtaan keskushermostoa immunologinen hyökkäys kohdistuu.
Nykyisin pystytään paljastamaan solujen identiteettiä tavalla, joka ei muutama vuosi sitten ollut mahdollista.
Vielä ei tiedetä, mikä valkosolujen hyökkäyksen aiheuttaa ja mikä niiden kohde oikein on, mutta Tienarin mukaan asian selvittäminen alkaa olla mahdollista, sillä valkosolujen ominaisuuksien tutkimisen menetelmät ovat kehittyneet merkittävästi.
– Nykyisin pystytään paljastamaan solujen identiteettiä tavalla, joka ei muutama vuosi sitten ollut mahdollista. Viimeaikaisten tutkimusten perusteella MS-tauti on primaaristi valkosolujen poikkeavan toiminnan aiheuttama tauti, ei niinkään keskushermoston rakenteen ongelma.
Tienarin mukaan MS-taudin tunnetuista riskitekijöistä yksi on ylitse muiden. Se on Epstein-Barr-virus (EBV), jonka 95 prosenttia väestöstä kohtaa jossain elämänsä vaiheessa.
– Uusissa tutkimuksissa kahdentuhannen MS:ää sairastavan joukosta löytyi vain yksi, jolla ei ollut mitattavia EBV-vasta-aineita. Saattaakin olla, että MS-tauti on yleisen viruksen (EBV) harvinainen komplikaatio, hän arvioi.
Lisää resursseja perustutkimukseen
Pentti Tienarin mukaan tutkimuksessa olisi tärkeää keskittää voimavaroja isojen kysymysten, kuten MS-taudin syyn selvittämiseen. Lyhytjänteinen tutkimusrahoitus suosii kuitenkin pienten ja nopeiden kysymysten ratkomista, koska isot projektit kestävät vuosia ennen kuin niistä tulee julkaisuja.
Tienari painottaa, että MS-taudin syy olisi erittäin tärkeää saada selville, koska ilman sitä hoitoa ei voida yksilöllistää.
– Tällä hetkellä MS-taudin hoito on vielä epätarkkaa ja siinä vaikutetaan miljardeihin soluihin. Hoito olisi monin verroin tehokkaampaa, jos pystyisimme eliminoimaan täsmähoidolla juuri sitä soluverkostoa, joka aiheuttaa keskushermostoon kohdistuvan autoimmuunireaktion. Kun tällainen varhainen profilointi tulee joskus mahdolliseksi, siihen kannattaa investoida, Tienari päättää.