Autismin kirjo on laaja käsite. Kirjolle kuuluva henkilö voi olla hyvin älykäs ja opiskella tai olla työelämässä. Toisaalta autistisella henkilöllä voi olla vakava-asteinen kehitysvamma, jolloin itsenäisesti arjesta selviäminen ei onnistu.
Autismikirjon alle kuuluu useita autismidiagnooseja, kuten Aspergerin oireyhtymä, epätyypillinen autismi sekä lapsuusiän autismi. Autismin etiologia on edelleen epäselvä. Tyttöjen ja poikien oirekuvat saattavat erota toisistaan.
Autismi on kehityksellinen, parantumaton neuropsykiatrinen häiriö, jossa oireiden ilmenemismuodot muuttuvat ikäkausien mukaan. On hyvin yleistä, että autismikirjon oirekuvan kanssa esiintyy samanaikaisesti jokin psykiatrinen tai neuropsykiatrinen oirekuva. Nuoruusiässä tai aikuisuuden korvilla mielialaoireilu on yleistä.
– Tuen tarve vaihtelee ja muuttuu ihmisen elämänkaaren myötä. Erityisesti elämän nivelvaiheet, jolloin koetaan isoja muutoksia, ovat autistiselle henkilölle haastavia. Tällöin tuen tarve korostuu entisestään, kertoo neuropsykologi, PsT Petra Waris.
Keskeisiä oireita autismikirjon henkilöllä ovat Wariksen mukaan vastavuoroisen kommunikaation ja sosiaalisen vuorovaikutuksen ongelmat muiden ihmisten kanssa:
– Usein esiintyvää uskomusta vastoin autismissa ei ole kyse kyvyttömyydestä empatiaan, vaan siitä, että autistinen henkilö ei välttämättä kykene lukemaan muita ihmisiä. Henkilön saattaa olla vaikeaa tulkita toisten ihmisten tunnetiloja, ajatuksia tai aikomuksia, jotka poikkeavat heidän omasta mielensisällöstään.
Koska autismikirjon henkilön ajatukset ja mielentila ovat hyvin paljon elettävässä hetkessä kiinni, heille voi olla vaikeaa suunnitella ja luoda mielikuvia asioista.
– Rutiineihin tukeutuminen on autistisille henkilöille tärkeää ja turvallista. Tällöin he voivat tietää, mitä tapahtuu ja kuinka missäkin tilanteessa toimitaan. Sen sijaan muutokset tekevät tilanteista vaikeita, koska ennakoiminen on mahdotonta, Waris kertoo.
– Syy-seuraus -suhteet voivat olla vaikeita hahmottaa. Motivointi tekemiseen voikin olla haasteellista, kun ei tiedetä, mitä jonkin tekemisestä seuraa. Myös valintojen tekeminen voi siksi olla vaikeaa.
Waris kertoo, että autismikirjon henkilöillä esiintyy kapea-alaisia mielenkiinnonkohteita, jolloin kiinnostus asiaan saattaa olla poikkeuksellisen intensiivistä tai kohde erikoinen. Kiinnostus saattaa kohdistua esimerkiksi aikatauluihin, hälytysajoneuvoihin tai pesukoneisiin.
– Tällainen intensiivinen kiinnostuksenkohde voi vaikuttaa perheen arkeen melkoisesti, jos lapsi haluaa vaikkapa katsoa pesukoneen pyörimistä tietyllä ohjelmalla jatkuvasti.
Elokuvamaailmassa autistinen henkilö usein esitetään savant-kykyisenä eli erityistaitoisena henkilönä. Reaalimaailmassa savant-kyvykkyys ei Wariksen mukaan kuitenkaan ole yleistä.
– Autismikirjon henkilöillä on kyllä usein vahvuuksia, vaikka savant-taidoista ei voida puhua. Tällaisia vahvuuksia kuten näönvaraisen tiedon käsittelyä onkin tärkeää hyödyntää tukitoimissa.
Autismi ei aina ole este opiskeluun tai työssä käymiseen. Waris kertoo, että autismikirjolle kuuluva henkilö voi myös asua itsenäisesti. Henkilö saattaa pärjätä ilman ulkopuolista tukeakin, mutta usein tuen tarvetta on esimerkiksi asioiden suunnitteluun liittyen. Tukimuotoina voi olla esimerkiksi neuropsykiatrinen coach, avuksi arkielämän ohjaukseen ja käytännön asioiden hoitamiseen.
– Työpaikalla sosiaalisen vuorovaikutuksen ongelmat ja muut mahdollisesti ilmenevät autismikirjon oireet saattavat aiheuttaa haasteita. Olennaista tällöin on työyhteisön saama tieto siitä, miksi autistinen työkaveri toimii tavallaan. Lisäksi autistisen työntekijän työnohjauksessa tulee ottaa huomioon hänen yksilölliset tarpeensa, Waris huomauttaa.