"Mitä enemmän tiedämme potilaan oireista ja herkistymisprofiilista, sitä tarkempaa yksilöllistä hoitoa voimme suunnitella."

-Uudet allergiatestit tuottavat aiempaa huomattavasti tarkempaa ja syvällisempää tietoa herkistymisestä, sanoo lastentautien ja lastenallergologian erikoislääkäri Péter Csonka.

Allergeenilähde, esimerkiksi vehnä, sisältää monia erilaisia valkuaisaineita. Eri valkuaisaineilla on erilainen merkitys allergiassa.

-Uudet molekyyliallergologiaan perustuvat allergeenikomponentti-IgE -testit kurkistavat allergeenilähteen sisälle. Niiden avulla voidaan mitata henkilön herkistymistä monien yksittäisten valkuaisaineiden osalta ruoka-aineen sisällä. Näin selviää, onko henkilö herkistynyt niin sanotusti vaarallisille vai viattomille proteiineille.

Komponenttitestin avulla saadaan enemmän arvokasta tietoa ihmisestä ja hänelle voidaan rakentaa herkistymisprofiili.

-Tällä on merkitystä, kun ennustetaan sietämistä ja sietokyvyn kehittymistä. Mitä enemmän tiedämme potilaan oireista ja herkistymisprofiilista, sitä tarkempaa yksilöllistä hoitoa voimme suunnitella.

Herkistyminen ei tarkoita allergiaa

Csonkan mukaan 1980-luvulta peräisin olevat välttämisruokavaliot eivät ole tuoneet toivottua tulosta allergioiden hoidossa.

-Vanhat testit katsovat allergeenilähdettä erottelematta yksittäisiä proteiineja. Näistä testeistä saadaan vähemmän tietoa ja tulokset voivat olla harhaanjohtavia.

Csonka painottaa, että testipositiivisuus ei ole sama asia kuin allergia.

-Testipositiivisuus kertoo herkistymisestä. Ruokavaliopäätöstä ei pidä tehdä pelkän testituloksen perusteella. Merkittävällä osalla tapauksista testitulos on koholla, mutta oireita ei ole.

Komponenttitestin avulla eroon turhasta välttämisestä

Turha välttäminen on Csonkan mukaan pahasta. Sillä voidaan murtaa luontainen toleranssi esimerkiksi tiettyä ruoka-ainetta kohtaan.

-Kun esimerkiksi atooppinen lapsi ihopistotestin perusteella epäillään kananmuna-allergikoksi, komponenttitestillä voikin selvitä, että hän on herkistynyt sille kananmunan proteeinille, joka tuhoutuu kuumennettaessa. Jos lapsi on jatkuvasti syönyt normaalisti kananmunaa, eikä oireita ole, ei ole järkevää laittaa häntä kananmunattomalle dieetille.

"Uudet testit ovat todella hyviä työkaluja ja niiden avulla räätälöity hoito parantaa potilaan elämänlaatua."

Csonka korostaa, että potilaan kokonaistilanne on tiedettävä tarkasti ruokavaliosuosituksen tekemiseksi. Mikäli on riski vaikeaan allergiseen reaktioon, otetaan tueksi esimerkiksi valvottu ruoka-ainealtistus.

Pistiäisallergioiden selvittämisessä pitäisi Csonkan mukaan käyttää yksinomaan komponenttitestiä.

-Ainoastaan komponenttitutkimuksella voidaan selvittää onko henkilö allerginen ampiaiselle vai mehiläiselle. Siedätyshoidossa on tiedettävä kummasta on kyse.

Komponenttitestissä voi käydä myös ilman lääkärin lähetettä.

-On kuitenkin tärkeää, että lääkäri tulkitsee testituloksen. Mikäli potilas hakeutuu ilman lähetettä laboratorioon, on testituloksiin mahdollista liittää suuntaa-antavia lausuntoja avuksi tuloksia tulkitsevalle lääkärille, Csonka sanoo ja jatkaa:

-Uudet testit ovat todella hyviä työkaluja ja niiden avulla räätälöity hoito parantaa potilaan elämänlaatua.