Etusivu » Allergia ja astma » Vaikean astman diagnosoinnissa kehitettävää
Astma

Vaikean astman diagnosoinnissa kehitettävää

Kuva: Getty Images

Astma on yksi Suomen yleisimmistä kroonisista sairauksista, mutta monet sen oireet voivat johtua myös toiminnallisista hengityshäiriöistä.

Oireiden aiheuttaja määrittää hoidon, jonka laadukas toteuttaminen kysyy moniammatillista ja keskitettyä erikoissairaanhoitoa. Etenkin oikean täsmälääkityksen kannalta alatyypin huolellinen selvittäminen on ehdotonta.

Keuhkojen limakalvojen pitkäaikaisesta tulehduksesta johtuva astma saa limanmuodostuksen lisääntymään, limakalvon turpoamaan ja keuhkoputken seinämät supistelemaan.

– Nämä ilmenevät yskänä, limaisuutena ja hengitysvaikeuksina, yleensä etenkin ulos hengitettäessä. Astma voi myös oireilla heikentyneenä rasituksen sietona, toistuvina hengitystieinfektioina ja hengityksen vinkumisena. Sairaudelle on tyypillistä oireiden vaihtelu ja sidonnaisuus olosuhteisiin, kuten kylmään ilmaan tai tiettyyn vuorokaudenaikaan, ylilääkäri Jussi Karjalainen Tays allergiakeskukselta kuvailee.

Astmaa hoidetaan vaikeusasteen mukaan tulehdusta rauhoittavilla kortisonilääkkeillä sekä keuhkoputkia avaavilla kohtauslääkkeillä. Jos kortisoni ei riitä pitämään oireita kurissa, aloitetaan sen rinnalle keuhkoputkia avaava lisälääke. Vaikeaa astmaa voidaan hoitaa myös biologisilla täsmälääkkeillä. Lisäksi astman hoidossa tärkeää on oikean lääkkeenottotekniikan varmistaminen, mahdollisen pitkäaikaisen nuhan hyvä hoito, painonhallinta, tupakoimattomuus ja liikunta.

– Ensisijaisesti tulehdusta pyritään hellittämään hengitettävillä lääkkeillä ja vasta niiden ollessa riittämättömiä erikoishoitona tablettikortisonilla. Täsmälääkkeillä hoidetaan vaikeaa astmaa potilailla, joiden uskotaan hyötyvän niistä eniten, Karjalainen kertoo.

– Vaikean astman laadukas hoito edellyttää sairauden alatyypin diagnoosia. Astma ei ole vain yksi sairaus, vaan siihen lukeutuu monta eri alatyyppiä erityispiirteineen. Etenkin oikean täsmälääkityksen kannalta alatyypin huolellinen selvittäminen on ehdotonta, ylilääkäri jatkaa.

Vaikeaa astmaa vai jotain muuta?

Astma määritellään yleensä vaikeaksi, kun potilaalla on käytössä maksimaalinen hengitettävä perusastmalääkitys.

– Jos maksimaalisesta lääkityksestä huolimatta esiintyy oireita tai pahenemisvaiheita, on ensisijaisen tärkeää varmistaa moniammatillisilla tutkimuksilla oireiden aiheuttaja. Astman kaltaiset oireet voivat johtua myös esimerkiksi toiminnallisista hengityshäiriöistä, Karjalainen painottaa.

Osa vaikean astmadiagnoosin saaneista oireilee hyvästä hoidosta huolimatta.

– Kuitenkin vain pienellä joukolla näistä oireilu todella johtuu vaikeasta astmasta. Esimerkiksi Tampereen Allergiakeskukseen tutkimukseen tulevista vaikean astmadiagnoosin saaneista potilaista osalla ei olekaan ollut astmaa lainkaan ja useilla oireet ovat selittyneet muilla tekijöillä, ylilääkäri valaisee.

– Tarvitaan moniammatillista yhteistyötä erikoislääkäreiden kesken, jotta tunnistetaan keuhkoputkiperäinen kurkunpääperäisestä oireilusta ja erotetaan poskiontelotaudit astmasta. Keskitetty hoito varmistaa riittävän osaamisen ja parantaa laatua, Karjalainen alleviivaa.

Astman hoidon tavoitteena on hyvä hallinta, jolloin:

  • Astman aiheuttamia päiväaikaisia oireita esiintyy enintään kaksi kertaa viikossa, mutta mieluiten ei lainkaan
  • Astma ei aiheuta työn ja harrastusten rajoitteita.
  • Astma ei aiheuta yöaikaisia oireita.
  • Kohtauslääkkeen tarvetta on enintään kaksi kertaa viikossa, mieluiten ei lainkaan.
  • Keuhkojen toiminta on normaali.

Astma: Käypä hoito -suositus, 2012 (viitattu 19.12.2018).
www.kaypahoito.fi

Mari Laaksonen, [email protected]

Next article