Etusivu » Allergia ja astma » Kansallinen allergiaohjelma kannustaa eroon tarpeettomista ruokavalioista
Erityisruokavaliot

Kansallinen allergiaohjelma kannustaa eroon tarpeettomista ruokavalioista

Kansallinen allergiaohjelma
Kansallinen allergiaohjelma
Kuva: Getty Images

– Vuonna 2008 alkanut kansallinen allergiaohjelma on ollut hyvin menestyksellinen, toteaa Filha ry:n asiantuntijalääkäri Erkka Valovirta.

Allergiaohjelman ansioista tarpeettomia allergiaruokavalioita on saatu vähennettyä. Erityisen tärkeässä roolissa on ollut erityisruokavalioiden tarkentaminen varhaiskasvatus- ja peruskouluyksiköissä.

 – Näin lasten ruokavalio monipuolistuu, terveydenhuollon ja ruokahuollon kuorma helpottuu ja kustannukset vähenevät. Esimerkiksi Helsingissä vanhemmille suunnattu neuvonta yhdessä uusitun erityisruokavaliolomakkeen kanssa vähensi erityisruokavalioiden tarvetta 40 prosentilla. Vastaavasti vaikeiden allergioiden tunnistamiseen ja hoitoon voidaan kohdentaa resursseja aiempaa paremmin.

Allergiaohjelman moniammatillisiin koulutuksiin on osallistunut jo yli 20 000 henkilöä, jotka kohtaavat työssään allergiaa sairastavia.

 – Allergiaohjelmassa työkaluna on jatkuva koulutus eri ammattiryhmille. Säännöllinen ja jatkuva koulutus sekä omahoidon kehittäminen on tärkeää myös Allergiaohjelman jälkeen, Valovirta toteaa.

Tavoitteena sietokyvyn lisääminen

Kolmasosa vanhemmista epäilee lapsella ruoka-allergiaa. Ruoka-allergia todetaan kuitenkin vain noin 3-9 %:lla lapsista. Allergiaohjelman yksi keskeinen viesti onkin sietokyvyn lisääminen.

 – Ehkäiseviä ruokavalioita ei pidä käyttää omin päin. Sietokyvyn lisäämiseksi suositellaan rintaruokinnan ohella kiinteän ruuan maisteluannoksia 4-6 kuukauden iästä eteenpäin. Erityisen tärkeää tämä on perheissä, jossa vanhemmilla tai sisaruksilla on allergioita, Valovirta sanoo.

Komponenttitestillä voidaan selvittää esimerkiksi onko pähkinäallergia niin vakava, että pähkinöitä tulee välttää kokonaan

 Allergiaa epäiltäessä potilaan tilannekartoitus alkaa huolellisella haastattelulla.

 – Tästä voidaan edetä joko perinteisiä ihopistotestejä tai perinteisiä allergiaverikokeita käyttäen. Nämä mittaavat herkistymistä koko allergeenilähteelle. Jos potilaalla on ollut esimerkiksi vahinkoaltistumista, josta on seurannut vaikeita oireita, kannattaa heti tehdä komponentti-IgE -tutkimus.

Lue myös: Noudattaako lapsesi erikoisruokavaliota turhaan?

Komponenttitutkimuksella tietoa vaikean allergian riskistä

 Uudet allergeenikomponentti-IgE -testit selvittävät onko henkilö herkistynyt allergialähteen vaarallisille vai viattomille komponenteille.

 – Komponenttitestillä voidaan selvittää esimerkiksi onko pähkinäallergia niin vakava, että pähkinöitä tulee välttää kokonaan. Testillä voidaan tutkia maapähkinä, hasselpähkinä, saksanpähkinä, cashew- ja parapähkinä. Komponenttitesti tuo huomattavaa apua vehnä-, maito-, kananmuna-, soija-, kala-, ja äyriäisallergioiden tarkentamiseen, sanoo Valovirta.

Komponenttidiagnostiikan avulla voidaan tarkistaa ja purkaa erityisruokavalioita.

– Liedon kunnassa tehtiin laaja selvitys erityisruokavalioista. Tutkimukseen osallistui useamman koulun koululaisia, jotka noudattivat erityisruokavaliota. Osa heistä osallistui tutkimukseen, ja heille tehtiin molekyyliallergologiaan perustuvia IgE-komponenttitutkimuksia. Tutkimuksen perusteella yli 85 prosenttia pystyi luopumaan erityisruokavalioista.

 Valovirta pitää tärkeimpänä, että komponenttitesti auttaa lääkäriä ja potilasta arvioimaan allergisten oireiden riskiä.

 – Komponenttitestillä on esimerkiksi selvinnyt, että potilaani, jota olen ohjeistanut välttämään maapähkinää kokonaan, ei olekaan allerginen pähkinän hengenvaaralliselle proteiinille. Näin olen voinut ohjeistaa, miten maapähkinä palautetaan turvallisesti takaisin ruokavalioon.

 Valovirta korostaa, että allergiatestit tulee tehdä suunnatusti, ja testien tulkitsemisessa ja hoidon suunnittelussa on käytettävä apuna asiantuntevaa lääkäriä.

 – Potilaat ovat ymmärrettävästi hyvin huojentuneita, kun allergiasta saadaan tarkempaa tietoa. Se vaikuttaa elämänlaatuun todella positiivisesti.

Allergiaohjelman tavoitteet

  1. Allergioiden ehkäiseminen
  2. Sietokyvyn lisääminen
  3. Allergiatestien tekeminen laatusertifoiduissa yksiköissä
  4. Työperäisten allergioiden vähentäminen
  5. Voimavarojen käyttäminen vaikeiden allergioiden hoitoon ja pahenemisen estämiseen
  6. Allergisten sairauksien aiheuttamien kustannusten vähentäminen

Luotettavaa lisätietoa allergioista ja omahoito-ohjeet eri allergioihin: www.allergiaterveys.fi

Next article