Etusivu » Vatsa ja suolisto » Suolistosairauksien tunnistamiseksi uusi edullisempi menetelmä
Sponsoroitu

Aqsens Health Oy:n kehittämä menetelmä tuo huomattavaa helpotusta IBD-sairauksien laajamittaiseen ja yksinkertaiseen seulontaan sekä taudin hoitovasteen seuraamiseen.

Tulehdukselliset suolistosairaudet ovat lisääntyneet merkittävästi viime vuosina. Tyypillisimmät IBD-tautityypeistä (Inflammatory Bowel Disease) ovat haavainen paksusuolitulehdus ja Crohnin tauti.

Lähes 1% väestöstä sairastaa suolistosairautta.

Lasten gastroenterologian ylilääkäri, Helsingin yliopiston professori, Kaija-Leena Kolho kertoo, että vuonna 2004 Kelan tilastojen mukaan IBD-potilaita oli yhteensä 24 000. Nyt heitä on jo yli 50 000.

– Tällä hetkellä puhutaan, että suolistosairauksista on tullut suomalaisten kansantauti. Lähes prosentti väestöstä sairastaa niitä, Kolho tarkentaa.

Tulehdukselliset suolistosairaudet aiheuttavat kivun lisäksi valtavasti huolta, sillä diagnoosin saaminen saattaa kestää pitkään. Diagnoosi tehdään potilaan oireista sekä kudos- ja laboratoriotutkimusten ja kuvantamistutkimusten perusteella.

Kudostutkimus vaatii lapsilla nukutuksessa tehtävän tähystystutkimuksen. Aikuisetkin tarvitsevat usein kipua lievittävää ja rauhoittavaa lääkitystä.

– Diagnosoinnin helpottamisen lisäksi tarvittaisiin keinoja hoidon toteutumisen seurantaan ja sen luokitteluun, onko kyseessä haavainen paksusuolen tulehdus vai Crohnin tauti, Kolho lisää.

Erityisesti lapsipotilailla Crohnin tauti voi alkaa niin, että se on aluksi haavainen paksusuolentulehdus.

Suolitulehdusten seurantaan on 2000-luvulta alkaen käytetty Suomessa ulosteen kalprotektiini-testiä. Testi kertoo, jos suolessa on tulehdus, jolloin sen avulla pystytään seuraamaan, onko tauti aktiivinen vai ei.

Aqsensin kehittämä uusi menetelmä täydentää kalprotektiini-testiä esimerkiksi hoitovasteen osalta. Lisäksi sen avulla on mahdollista oppia ymmärtämään uusia asioita tulehduksellisista suolistosairauksista.

– Koska Aqsensin kehittämä testi on yksinkertainen ja edullinen, sitä voisi käyttää laajamittaisempiin epidemiologisiin tutkimuksiin, jotka auttavat siinä, kun yritetään selvittää syitä, miksi suolistosairaudet ovat lisääntyneet, Kolho sanoo.

Kolho lisää, että jos jokin tauti yleistyy nopeasti väestössä, kuten tulehdukselliset suolistosairaudet ovat tehneet, on pakko olla olemassa jokin ympäristötekijä, joka vaikuttaa taudin syntyyn.

Kolho tekee läheistä yhteistyötä Aqsensin tutkimusjohtajan Janne Kulpakon kanssa. Kulpakolla on takanaan pitkä historia bakteerien tutkimisesta.

– Aloitin tämän aiheen parissa työskentelyn jo kahdeksan vuotta sitten tutkiessani veden juomakelpoisuutta ja yksittäisiä tautia aiheuttavia bakteerilajeja. Tutkimuksen kenttä laajeni, kun Turun yliopistossa väitöskirjatutkimusta tehdessäni saimme rahoitusta Suomen Akatemialta suoliston mikrobiotan ja bakteerien välisten yhteyksien tutkimiseen, Kulpakko kertoo.

– Yhteistyössä Helsingin yliopiston ja HUS:n kanssa olemme tutkineet IBD-potilaiden ulostenäytteitä. Mittaustemme mukaan ihmisellä, jolla on IBD-sairaus, on kudosten stressireaktioihin liittyviä tekijöitä, joiden kokonaisvaikutusta voimme mitata AQ IBD® -testillä, Kulpakko sanoo.

Kehitteillä ovat myös menetelmät, joilla pystyttäisiin mittaamaan samaa asiaa potilaan virtsasta tai syljestä.

Vaikka kyseessä on suolistotauti, sillä on vaikutuksia koko kehoon, joten on hyvin mahdollista, että tauti näkyisi myös esimerkiksi virtsassa.

Aqsensin toimitusjohtaja, Timo Teimosen mukaan uusi IBD-sairauksien havaitsemiseen kehitetty testi AQ IBD® on loistava esimerkki siitä mitä syntyy, kun insinööritieteiden, kemian ja lääketieteen syvä osaaminen yhdistetään toisiinsa.

– Näyttää siltä, että kehittämällämme menetelmällä voidaan havaita nopeasti ja edullisesti myös muita sairauksia, esimerkiksi tiettyjä syöpäsairauksia, ja kehitämme myös näitä parhaillaan. Ensimmäisenä kuitenkin lanseeraamme menetelmän IBD:n havaitsemiseen ja sen hoitovasteen mittaamiseen, Teimonen lisää. 

Yksinkertainen ja edullinen testi, joka tekee sairauksien seulonnasta helpompaa. Lue lisää täältä!

Kaija-Leena Kolho

ylilääkäri, lasten gastroenterologia, professori, Helsingin yliopisto

Janne Kulpakko

tutkimusjohtaja, Aqsens Health Oy

Timo Teimonen

toimitusjohtaja, Aqsens Health Oy

Next article