– Myelooman hoito kehittyy koko ajan ja elinajan ennuste paranee tämän myötä. Vuonna 2014 elossa oli 1600 myeloomapotilasta ja määrä lisääntyy koko ajan. Ennuste oli kolmesta neljään vuotta aina vuoteen 2000 asti, mutta nyt se on jo kahdeksan vuotta, sanoo hematologian erikoislääkäri Mervi Putkonen Turun yliopistollisesta keskussairaalasta.

Myelooma on yleensä iäkkäiden ihmisten sairaus. Sairastuneiden keski-ikä on 65–70 vuotta ja sairaus on hieman yleisempi miehillä kuin naisilla.

Alkuvaiheen myelooma voi olla oireeton ja silloin se voidaan löytää esimerkiksi poikkeavien veriarvojen, kuten kohonneen laskon ja anemian taustalta. Jos myelooma on edennyt, yleisimmät oireet ovat yleinen väsymys, toistuvat infektiot ja luustokipu, joista tyypillisin on selkäkipu. Pitkälle edennyt myelooma haurastuttaa luita ja se voi löytyä esimerkiksi lonkanmurtuman taustalla.

– Terveenkin ihmisen selkä särkee joskus ja esimerkiksi flunssa tai stressi voivat väsyttää. Selkäsärky, väsymys tai luunmurtuma ei siis läheskään aina ole merkki myeloomasta, joka on harvinainen sairaus, korostaa Putkonen.

 

Hoito pyritään räätälöimään

Myeloomaa epäiltäessä potilaasta otetaan veri- ja virtsakokeita, kuvantamistutkimuksia sekä luuydinnäytteitä. Tulosten perusteella tauti voidaan jakaa suuren, standardin tai pienen riskin tautiin. Jo nyt, mutta yhä enemmän tulevaisuudessa pystytään geenitutkimusten avulla arvioimaan taudin ennustetta ja hoitovalintoja.

– Myelooman ennuste on yksilöllinen. Potilaat ovat erilaisia ja myös tauti on jokaisella erilainen. Hoito yritetään räätälöidä jokaiselle potilaalle sopivaksi. Myelooman ensihoitolinjassa pyritään yleensä tekemään kaikille alle 70-vuotiaille autologinen kantasolujensiirto, jossa korkea-annoshoidon jälkeen potilaalle palautetaan omat, aiemmin kerätyt kantasolut, Putkonen sanoo.

 

Ennuste on parantunut

Putkosen mukaan uusien hoitojen toivotaan tulevaisuudessa johtavan tilanteeseen, jossa myelooma on verenpainetaudin kaltainen krooninen sairaus, jota voidaan hallita ja jonka kanssa potilas voi elää hyvää elämää.

– On selvää, että potilas on aluksi sokissa, kun hän kuulee sairastavansa pahanlaatuista syöpää. Myeloomapotilaat ovat yleensä varsin hyväkuntoisia ja elämänlaatu myelooman kanssa on suhteellisen hyvää. Tietoisuus jatkuvasti parantuvasta ennusteesta tuo toivoa sairastuneille, sanoo Putkonen.

Koska myeloomaa hoidetaan pitkiäkin aikoja, jopa vuosia, on tärkeää yrittää elää normaalia elämää.

– Me lääkärit toivomme, ettei elämä jää neljän seinän sisälle. Ihan pahimpaan flunssa-aikaan ei tietenkään kannata ihmisjoukkoihin hakeutua, mutta ystäviä saa ja pitää tavata. Mikäli matkustaminen on potilaalle tärkeää, voidaan se mahdollistaa pitämällä hoitotaukoa. Vertaistuesta hyötyy moni sairastunut. Hoidon onnistumisen kannalta potilaan henkinen hyvinvointi on erittäin tärkeää, Putkonen toteaa.