Etusivu » Syöpä » Myös suuremman riskin KLL:n hoitomahdollisuudet parantuneet
Krooninen lymfaattinen leukemia

Myös suuremman riskin KLL:n hoitomahdollisuudet parantuneet

Hoito aloitetaan vasta siinä vaiheessa, kun KLL alkaa edetä ja vaikuttaa potilaan vointiin. Kuva: Getty Images

KLL eli krooninen lymfaattinen leukemia todetaan useimmiten sattumalta verikokeiden yhteydessä, kun valkosolut ovatkin yllättäen koholla. Joskus kaulalle saattaa myös ilmaantua patti.

Hematologian erikoislääkäri Tuija Tapaninen kuvailee KLL:aa pahanlaatuiseksi veritaudiksi, jossa tietynlaiset valkosolut kertyvät vereen, luuytimeen, imusolmukkeisiin ja pernaan. 

– Taudin edetessä KLL-lymfosyytit alkavat lisääntyä, jolloin imusolmukkeet ja perna voivat alkaa kasvaa sekä aiheuttaa oireita. Lisäksi voi kehittyä anemiaa ja verihiutaletason laskua. 

Tyypillisiä KLL:n oireita ovat väsymys, laihtuminen ja yöhikoilu. Myös verenvuotoherkkyys, kuten mustelmataipumus, sekä infektioherkkyys voivat lisääntyä. Tapanisen mukaan potilaat ovat kuitenkin diagnoosivaiheessa usein täysin oireettomia ja diagnoosi voi tulla järkytyksenä.

– Sekin voi tuntua hämmentävältä, että diagnoosin jälkeen tautia jäädään vain seuraamaan. Tämänhetkisen tutkimustiedon mukaan rauhallisen ja oireettoman KLL:n hoidosta ei ole hyötyä, sillä hoidoilla on kuitenkin myös haittavaikutuksia. 

Hoito aloitetaan vasta siinä vaiheessa, kun KLL alkaa edetä ja vaikuttaa potilaan vointiin. 

Suomi mukana kansainvälisissä kliinisissä lääketutkimuksissa

Jo aiemmin KLL:aan on ollut hyviä sytostaattien ja vasta-aineiden yhdistelmähoitoja, joilla tauti on voitu saada pysymään oireettomana parhaimmillaan useita vuosia. Tapaninen muistuttaa, että solunsalpaajilla on kuitenkin haittavaikutuksensa eikä niitä mielellään anneta useampia kertoja.

– Viime vuosina hoitoon on saatu tablettimuotoisia täsmälääkkeitä eli kohdennettuja hoitoja, joilla tautia voidaan hoitaa ilman solunsalpaajia. Nämä hoidot ovat parantaneet mahdollisuuksia hoitaa erityisesti suuremman riskin KLL:aa. 

Uudemmat lääkkeet voivat olla vaihtoehto myös iäkkäämmille ja muutoin sairaammille potilaille, joille vahvemmat solunsalpaajat eivät sovi.

– KLL-hoitojen osalta tutkimustyötä tehdään maailmalla vilkkaasti ja Suomessakin olemme mukana kansainvälisissä kliinisissä lääketutkimuksissa. Hoidot kehittyvät ja tulevaisuudessa osataan todennäköisesti käyttää nykyisiä lääkkeitä entistä paremmin, Tapaninen kertoo.

CP-291542 1/2022

Parempaa hoitoa myös verisairauksille

Kokemusta ja luottamusta tulevaan

Next article