Yhteiskunnan luottamuspääoman tärkeä rakennusaine on tieto siitä, että jos sairastuu vakavasti, niin julkisesta terveydenhuollosta saa parasta mahdollista hoitoa. Suomen Syöpäpotilaat katsoo, että Suomeen tarvitaan kansallinen syöpästrategia, jotta syöpiin sairastuvien ihmisten hoito järjestyy yhdenvertaisesti asuinpaikasta tai varallisuudesta riippumatta ja hoidon taso pysyy korkeana.
EU suosittelee syöpästrategiaa kansansairaudeksi tunnistettuun terveyshaasteeseen vastaamiseksi. Pohjoismaissa on nähty, että syöpäsairauksien ehkäisyn ja hoidon kansallinen strateginen ohjaaminen lisää yhdenvertaisuutta ja parantaa tuloksia. Kokonaisvaltainen, yksilöllinen sairastuneen kohtaaminen sote-palveluissa tarkoittaa myös kuntoutukseen ohjaamista sekä potilasjärjestöjen palveluista ja vertaistuesta kertomista.
Syöpään liittyy vielä stigmatisointia ja asenteellisuutta: tekemistä on myytin murtamisessa. Samoin työelämään paluun viiveet aiheuttavat toimeentulon haasteita. Suomessa kolmasosa syöpädiagnoosin vuosittain saaneista on työikäisiä. Suurin osa sairastuneista palaa vuoden sisällä diagnoosista takaisin työelämään. On tärkeä huomioida työikäisten mahdollisuus jatkaa ja jaksaa työelämässä sairastumisen jälkeen.
Erityisesti työkyvyttömien työttömien, yksinyrittäjien ja epätyypillisissä työsuhteissa olevien tilanteet ovat hankalia.
Huolenaiheena ovat väliinputoajat sairastumisen jälkeisellä hoitopolulla sekä palveluohjauksen laatu ja osaamistaso perusterveydenhuollossa. Erityisesti työkyvyttömien työttömien, yksinyrittäjien ja epätyypillisissä työsuhteissa olevien tilanteet ovat hankalia. On hyvä tietää, että työeläkeyhtiöissä ja TE-palveluissa on osaavia työkykykoordinaattoreita ja terveyskeskuksissa kuntoutusohjaajia.
Hyvänlaatuisen työn ihannemalli koostuu ennakoivista ja oikea-aikaisista toimista. Usein sairastunut toivoo, että työhön paluuta suunniteltaisiin heti diagnoosin jälkeen. Oikea-aikaisuus vaatii yhteistyötä erikoissairaanhoidon, työterveyshuollon tai perusterveydenhuollon välillä. Erikoissairaanhoidon lääkäri arvioi sairauden tai hoitojen vaikutusta työ- ja toimintakykyyn sekä yksilöllistä kuntoutustarvetta. Tieto tukee työterveys- tai terveyskeskuslääkärin omaa asiantuntemusta. Ratkaisevassa roolissa on sopivan kuormituksen löytäminen ja yksilön voimavarojen tukeminen. Työterveysneuvottelu ja osa-aikajärjestelyt voivat helpottaa kevyempää työhön paluuta.
Kirjoittajat Minna Anttonen ja Emma Andersson toimivat Suomen Syöpäpotilaat ry:n toiminnanjohtajana ja edunvalvonnan erityisasiantuntijana.