Syöpästrategiasta ohjausta sairastuneiden yksilöllisiin tarpeisiin

Emma Andersson

vaikuttamistyön erityisasiantuntija, Suomen Syöpäpotilaat ry

Sote-ammattilaiset tekevät arvokasta työtä valtavan paineen alla. Syöpään sairastuneet arvostavat terveydenhuollon ammattilaisten vankkaa ammattitaitoa ja omistautumista potilaiden hoitoon. Sairastuneilla on myös ymmärrystä työn hektisyydelle.

Julkisia palveluita täydentävät sote-järjestöjen 50 000 ammattilaista ja 500 000 vapaaehtoista.¹ Koronapandemian hoitovelka ^2,3,1 henkilöstövaje ja vuoden alusta aloittaneet hyvinvointialueet muodostavat haasteen laadukkaille sote-palveluille.

Järjestöt asiakas-ymmärryksen sanoittajina

Hoitoon pääsyn ja seurannan viiveet näkyvät sairastuneiden yhteydenotoissa järjestöihin. Esimerkiksi erikoissairaanhoidon toimintakyky, tiedonkulun katvealueet ammattilaisten välillä sekä potilastietojärjestelmien toimivuus aiheuttavat huolta potilasjärjestöissä. Palveluiden pirstaloituessa sairastuneen rooli oman hoitonsa koordinoinnissa korostuu. Kaikilla ei vakavan sairauden rinnalla ole kuitenkaan voimavaroja huolehtia hoitotarpeiden toteutumisesta.

Eräs hematologista syöpää sairastava toteaa: “Olen ollut HUSin potilas 20 vuotta ja ennakkoon oli ajatus, ettei juuri mikään muutu potilaan kannalta. Kotikaupunkini on Vantaa ja päähoitovastuu on Helsingissä. Lisäksi käyn säännöllisesti hoidossa myös Espoossa. Tieto ei kulje ja tehtäväsiirrot kuntien ja hyvinvointialueiden välillä ovat epäselviä, samoin HUS:in rooli. Erityisesti rahoitusmallit tuntuvat olevan sekaisin. Tämä ei varmasti näyttäytyisi rivipotilaalle yhtä selvästi, jos käytössä ei olisi sairaanhoitopiirin kustantamia kalliita lääkkeitä. Potilaana on lähes mahdotonta pysyä asioista perillä, kun hoitavissa yksiköissä ollaan tietämättömiä. Toki alkuhaasteet näin massiivisessa uudistuksessa olivat odotettavia, mutta ei tämä nyt täysin putkeen mennyt.”

Syöpästrategia tukemaan kansallista ohjausta

Syöpään sairastuneet kaipaavat ja ansaitsevat kansallisen syöpästrategian tukemaan yksilöllisiä hoidon tarpeita. Ruotsissa vastaava strategia on ollut käytössä vuodesta 2009. Joka kolmas suomalainen sairastuu elinaikanaan syöpään: syövällä on suuri kansantaloudellinen vaikutus.

Syöpästrategia toisi tukea kansalliseen ohjaukseen, tehostaisi tiedonkulkua terveydenhuollon toimijoiden välillä ja parantaisi potilasturvallisuutta. Samanaikaisesti hoidon vaikuttavuuden mittarit helpottaisivat kehittämään toimivia hoitopolkuja, oikea-aikaisia ratkaisuja ja tukisivat monimuotoisissa elämäntilanteissa sairastuneita pysymään työ- ja toimintakykyisempinä. Strategia turvaisi myös harvinaisia syöpiä sairastavia, mutta se vaatii poliittisen tahtotilan toteutuakseen.

Lue lisää syopapotilaat.fi

Osallistu myös syöpään sairastuneille ja läheisille tarkoitettuun videohaasteeseen 31.8.2023 mennessä.