Myelofibroosin ainoa parantava hoitomuoto on kantasolujensiirto. Taudin oireita voidaan kuitenkin lieventää nykylääkkeiden avulla.
Myeloproliferatiivisiin, MPN-sairauksiin kuuluva harvinainen verisyöpä myelofibroosi, on alkuvaiheessa usein oireeton, mutta edetessään se aiheuttaa muun muassa väsymystä, yöhikoilua sekä ylävatsa- ja kylkikipuja. Hematologi Minna Lehto kertoo, ettei sairautta tavallisesti kuitenkaan löydetä oireiden perusteella.
– Suurin osa myelofibroosidiagnooseista tehdään selviteltäessä sattumalta todettujen, poikkeavien veriarvojen tai suurentuneen pernan syytä.
Pitkälle edenneessä myelofibroosissa suurentunut perna aiheuttaa kipuja ja vatsa saattaa tuntua täydeltä jo kevyen ruokailun jälkeen. Lehto ohjaakin potilaansa usein ravitsemusterapeutin luo, sillä tunne täydestä vatsasta johtaa helposti liian vähäisiin ravintomääriin.
– Riittämätön energiansaanti alkaa surkastuttaa lihaksia, mikä heikentää potilaan elämänlaatua. Ravitsemusterapeutti osaa antaa neuvoja energiarikkaan ja monipuolisen ravinnon nauttimiseen.
Lehto korostaakin erityisesti varhaisen diagnosoinnin sekä moniammatillisen yhteistyön tärkeyttä.
– Vaikka tauti on varhaisvaiheessa usein oireeton, eikä hoitoa vielä silloin tarvita, on pysyvän hoitosuhteen luominen erikoissairaanhoitoon jo tuossa vaiheessa hyödyllistä.
Potilas – kerro oireistasi matalalla kynnyksellä
Myelofibroosi on tyypillisesti ikääntyneiden sairaus ja suurin osa siihen sairastuvista on täyttänyt 65 vuotta. Vain viisi prosenttia potilaista on alle 40-vuotiaita.
– Noin viidenneksellä sairastuneista myelofibroosi muuttuu ajan myötä akuutiksi leukemiaksi, Lehto sanoo.
Osalla vaikeaa tautimuotoa sairastavan potilaan kohdalla selvitetään luovuttajan kantasolujensiirron mahdollisuus.
– Kantasolujensiirto on ainoa myelofibroosin parantava hoitomuoto, mutta se soveltuu vain pienelle osalle potilaista, Lehto jatkaa.
Lehdon mukaan taudin oireita voidaan kuitenkin nykylääkkeiden avulla usein myös lieventää tehokkaasti.
– Oirekuva on laaja ja yksilöllinen. Hoidon aloitusta ja vastetta arvioitaessa potilaan oireilla on suuri merkitys. Siksi on tärkeää, että potilaat kertovat oireistaan terveydenhuoltohenkilökunnalle.