Syövän immunoterapialla pyritään tehostamaan elimistön omaa immuunijärjestelmää ja saamaan kehon oma immuunipuolustusjärjestelmä hyökkäämään syöpäsoluja vastaan.
Tähän mennessä immuunihoitoja on käytetty eniten edenneen melanooman, keuhkosyövän ja munuaissyövän hoidossa. Käyttö on kuitenkin laajentunut, ja immunoterapia tunnetaan Cancer IO -hankkeen tutkimusjohtaja Juha Klefströmin mukaan nyt myös rintasyövän ja useiden muiden syöpätyyppien hoitomuotona.
– Hoidon lupaavimmat tulokset liittyvät hoitovasteen pitkäkestoisuuteen. Immunoterapialla syöpä voidaan pitää kurissa pitkän aikaa, joissain tapauksissa jopa pysyvästi.
Immunoterapia on tuonut uutta toivoa myös sellaisiin syöpiin, joihin ei aiemmin ole ollut hoitomuotoja.
– Tulevaisuudessa entistä suuremmalle osalle potilaista pyritään tarjoamaan hyötyjä infuusiona annettavan ja tablettimuotoisen lääkkeen yhdistelmähoitojen muodossa, Klefström toteaa.
Nykyjärjestelmässä haasteita
Tilastojen mukaan immuunihoitojen käyttö on Suomessa muita Pohjois-Euroopan maita alhaisempaa. Lääkkeiden kaksijakoinen julkinen rahoitus ei mahdollista sairastuneiden hoitoa parhaalla mahdollisella tavalla. Projektikoordinaattori Mirjami Tran Minh kertoo terveydenhuollon pyrkivän korvaamaan potilaiden syöpälääkkeet, mutta nykyisessä lääkkeiden käyttöönotto- ja korvausjärjestelmässä on vielä kehitettävää.
– Rahoitusjärjestelmän ongelmat heijastuvat valitettavasti jo nyt suoraan potilaisiin. Järjestelmä pitäisi uudistaa välittömästi, sillä syöpä ei odota.
Edistystä on näkyvillä, mutta silti kansallista yhteistyötä tarvittaisiin enemmän.
Asiantuntijat korostavat prosessien etenevän liian hitaasti.
– Edistystä on näkyvillä, mutta silti kansallista yhteistyötä tarvittaisiin enemmän, jotta uudet hintavat hoidot saataisiin tasapuolisesti potilaiden käyttöön eri puolilla Suomea, Tran Minh sanoo.
Tutkimusta ja yhteistyötä tarvitaan enemmän
Vielä ei ole tarkkaan selvillä, mitkä potilasryhmät saavat immuunihoidoista parhaan hyödyn ja miten hoidot tulisi kohdentaa sekä toteuttaa parhaan hyödyn saavuttamiseksi.
– Haasteita löytyy vielä, ja siksi on tärkeää, että tutkitaan myös hoitojen vaikuttavuutta sekä käydään yhteiskunnallista vuoropuhelua terveydenhuollon toimijoiden, päättäjien, virkamiesten ja potilasjärjestöjen kanssa, Tran Minh painottaa.
Tutkimuksesta hyötyy koko yhteiskunta. Vaikka vielä tällä hetkellä on epäselvää, miksi osa potilaista saa immunoterapiasta vasteen ja osa ei, tutkimuksen avulla myös tästä saadaan lisää tietoa. Myös uusia lääkkeitä on Tran Minhin mukaan kehitteillä.
– Tutkimuksen alla on satoja erilaisia immunoterapialääkkeitä ja yhdistelmähoitoja, mikä kokonaisuudessaan on hyvin lupaavaa.
Haastatellussa tutkimusryhmässä mukana ovat myös: Dosentti Jeroen Pouwels sekä Cancer IO:n viestintäjohtaja, tutkija Heidi Haikala.