Etusivu » Allergia, Iho ja Astma » Koronaviruspotilaiden hoito sujui käsikirjoituksen mukaisesti
Sponsoroitu

Mika Laine

ylilääkäri, sydän- ja keuhkokeskus, HUS

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri varautui koronapandemian aikana jopa yli kahdensadan koronaviruspotilaan tehohoidon järjestämiseen. Enimmillään tehohoidossa oli yhtä aikaa 40 sairastunutta.

Ensimmäinen suomalainen koronavirustartunta todettiin helmikuun 26. päivä. Maaliskuussa potilaita alkoi kuolla ja huhtikuussa saavutettiin tautihuippu. Silloin sairaalahoidossa oli 240 ja tehohoidossa yli 80 potilasta, suurin osa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella.

Resurssien keskittäminen tehohoitoon onnistui HUS:in sydän- ja keuhkokeskuksen hallinnollisena ylilääkärinä työskentelevän Mika Laineen mukaan erinomaisen hyvin.

– Koronaviruspotilaiden hoito keskitettiin Meilahden, Jorvin ja Peijaksen sairaaloiden kohorttiosastoille sekä Kirurgiseen sairaalaan. Kohorttiosastoilla hoidetaan vain koronaviruspotilaita sekä koronavirukselle altistuneita. Niiden henkilöstö ei tee muuta potilastyötä, Laine kertoo.

Kiireetöntä hoitoa vähennettiin ja tehohoidon potilaspaikkojen määrä kasvatettiin. Mika Laineen mukaan HUS oli varautunut rakentamaan väestönsuojatiloihin varasairaalaan, joka olisi lisännyt merkittävästi tehohoitopaikkojen määrää. Tehohoidon potilaille tärkeitä hengityskoneita ja raskaita ventilaattoreita hankittiin lisää ja niitä saatiin myös lahjoituksina.

– Enimmillään meillä oli yhtä aikaa noin 40 potilasta tehohoidossa. Kapasiteettimme olisi venynyt yli 200 tehohoitopotilaan hoitamiseen.

Tiukasti koordinoitua toimintaa

Mika Laineen mukaan toiminta koronapandemian etulinjassa oli tiukasti koordinoitua ja ohjeistettua.

– Pandemiakoordinaatioryhmään kuuluivat kaikki toimialajohtajat sekä infektiolääkärit. Ryhmä koordinoi ja priorisoi nimensä mukaisesti potilaiden hoitoa sekä lukuisia sairaalan toimintaan vaikuttavia asioita, aina ruokalan tuolien turvaväleistä ja lukumääristä lähtien.

– Myös muun muassa potilasvierailujen rajoittaminen, koronatestauksen lisääminen, hoitohenkilökunnan ohjeistaminen sekä muiden suojavarusteiden käyttösuositukset lähtivät liikkeelle koordinaatioryhmän pöydältä.

Kun sairaalan potilasmäärät laskivat koronan myötä, lääkärien työpäivät täyttyivät hoidon suunnittelun, resursoinnin ja ohjeistuksen Teams-palavereista. Potilaiden kohtaaminen edellytti raskaisiin suojavarusteisiin pukeutumista.

– Etenkin päivystyksessä potilaiden huomiointi on erittäin tärkeää. Jos koronaviruksesta on pienikin epäilys, potilas kohortoidaan eli eristetään, jotta hän ei tartuta muita. Suojavarusteet ja oikeat hoitokäytännöt, kuten huolellinen käsien desinfektio, ehkäisevät tehokkaasti viruksen tarttumista potilaasta hoitohenkilöstöön.

Tuleeko toinen aalto?

Koronapandemia laantui Laineen mukaan jopa odotettua nopeammin. Kesäkuun puolessa välissä tehohoidossa oli enää kaksi koronaviruspotilasta koko maassa. Vaikka epidemia on hiipumassa, tilanteen kehittymistä seurataan tarkasti. Kun rajoitukset vähentyvät ja ihmiset ovat alkaneet liikkua enemmän, tartuntojen määrä voi lähteä kasvuun. Niin sanotun toisen koronavirusaallon mahdollista tulemista Laine ei halua arvuutella.

– Ennusteet ovat tähänkin mennessä menneet monilta osin ristiin. Mutta mikäli niin käy, että toinen aalto tulee, olemme siihen hyvin valmistautuneita.

Niille, jotka miettivät, uskaltaako sairaalaan tulla, Laineen viesti on selkeä: Toiminta on palannut normaaliksi ja sairaalaan on yhtä turvallista tulla kuin aina ennenkin.

– Sairaalassa ihmiset suojautuvat ja heitä suojataan niin hyvin kuin mahdollista, mutta sairaaloiden ulkopuolella meno näyttää jo melko huolettomalta. Vaikka virusmäärät ovat laskussa, on kasvomaskia edelleen suositeltavaa pitää ahtaissa ja suljetuissa tiloissa, joissa on paljon ihmisiä. Lentoasemilla on maskipakko, mutta myös linja-auto tai ihmisiä kuhiseva ruokakauppa voivat edelleen olla koronaviruksen tartuntapaikkoja, Laine muistuttaa.

Lue lisää Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin toiminnasta >>

Next article