Koronapotilaan hoitaminen vuode- tai teho-osastolla on vaativaa vakavan sairauden, potilaan eristämisen ja hoitohenkilökunnan suojavarusteiden vuoksi. Lisäksi pandemiaan liittyvä testaaminen on pois jostain muusta terveydenhuollon resurssista.
Lääkäriliiton puheenjohtaja Tuula Rajaniemi toivoo, että ihmiset ottaisivat koronarokotteen. Koronarokotteeseen liittyy ymmärrettävästi joitakin huolia ja uskomuksia, jotka saattavat estää sen ottamista. Rajaniemi esittää niihin omat kantansa:
Epäluottamus nopeasti kehittyneeseen rokotteeseen
– Rokotetutkimusta tehdään koko ajan, joten uusia rokotteita pystytään tarvittaessa kehittämään nopeasti. Koronarokotteen valmistuminen pikaisesti ei tarkoita, että se olisi huono.
Epäily rokotteen sopivuudesta
– Jos omassa terveydentilassa on jotakin, jonka vuoksi rokotteen ottaminen mietityttää, kannattaa ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon ja keskustella asiasta asiantuntijoiden kanssa.
Rokotuksesta tulevat haitta-vaikutukset
– Huoli haittavaikutuksista on ymmärrettävä sikainfluenssarokotteessa ilmenneiden haittavaikutusten vuoksi. Koronarokotetta on annettu niin paljon, että sen haittavaikutukset olisivat jo tulleet ilmi.
”En tarvitse rokotetta” -argumentti
– Lääketieteessä ei pystytä ennakolta arvioimaan sitä, miten vakavasti kukin yksilö voi sairastua koronaviruksen aiheuttamaan tautiin. Emme myöskään tiedä, miksi joku sairastuu pitkäaikaisiin koronavirustaudin jälkeisiin oireisiin eli niin sanottuun long covidiin. Lisäksi, vaikka ei uskoisi itse sairastuvansa vakavasti, kannattaa miettiä, onko lähipiirissä joku, jolle koronavirus saattaa olla vaaraksi.