Luopuminen allergeenien tarpeettomasta välttämisestä helpottaa lapsen elämää ja on merkittävä kustannussäästö.

Suomalaislasten tyypillisimpiä ruoka-allergioita ovat lehmänmaito- ja kanamuna-allergiat, jotka ovat myös taipuvaisimpia rauhoittumaan iän myötä.

– 90 % lasten ruoka-allergioista paranee viiteen ikävuoteen mennessä. Suuri osa allergioista on myös niin kutsuttuja koivuliitännäisiä, vaarattomia ja lieviä oireita aiheuttavia, joihin erikoisruokavalio ei ole tarpeen, allergologian professori Johannes Savolainen sanoo.

Vakaviakin ruoka-allergioita on, mutta ne muodostavat kokonaisuudesta vähemmistön.

”Varmuuden vuoksi välttelemisen lopettaminen helpottaa sekä lapsen että aikuisten elämää.”

– Toisille pähkinä, kala, äyriäiset, muna tai maito voivat aiheuttaa vaarallisen anafylaktisen reaktion. Näitä on kuitenkin vain pieni osa erikoisruokavaliota noudattavista. Noin 10 % koululaisista noudattaa erikoisruokavaliota, mutta luvun tulisi pyöriä kahdesta kolmeen prosentissa, Savolainen arvioi.

Tarpeettomat erikoisruokavaliot tulevat kalliiksi.

– On arvioitu, että erikoisruokavalio maksaa 1000 euroa oppilasta kohden vuodessa. Erikoisruokavalioiden päivittäminen tähän päivään on siis merkittävä säästö yhteiskunnalle. Lisäksi virheiden riski pienenee, kun kouluilla on vähemmän erikoisruokavalioita huolehdittavanaan. Tämä luo turvaa niille, jotka ovat vakavasti allergisia, Savolainen painottaa.

 

Komponenttidiagnostiikka erottaa vakavan lievästä

Toisille vakavia allergiaoireita aiheuttavien ruoka-aineiden diagnostiikkaan on kehitetty uusia aller­geenikomponentti-IgE-vasta-ainemääritysmenetelmiä, joiden avulla erotetaan vakava allergia vaarattomasta.

– Komponenttidiagnostiikan avulla voidaan selvittää, mille osalle ruoka-ainetta allergiaoireita aiheuttava vasta-aine on muodostunut, liittyvätkö oireet vaarattomaan koivuallergiaan vai onko potilaalla vaarallisen anafylaktisen reaktion riski, Savolainen kertoo.

– Vakavan allergian poissulkeminen helpottaa lievästi allergisten elämää ja luo turvaa niille, jotka ovat alttiita vaarallisiin oireisiin. Diagnoosin seurauksena korkean riskin allergikot osataan varustaa esimerkiksi adrenaliinipiikillä, Savolainen luettelee kehittyneen diagnostiikan hyötyjä.

 

Interventiotutkimus karsi erikoisruokavaliot Liedossa

Osana kansainvälistä allergiaohjelmaa Liedon koulussa tehtiin interventiotutkimus, johon osallistui koulun 200 erikoisruokavaliota noudattavasta oppilaasta 150. Tulokset puhuvat puolestaan.

– Selvitimme allergian vakavuutta tarkennetuilla diagnostisilla testeillä ja haastatteluilla. Intervention jälkeen 150 projektiin osallistuneesta oppilaasta vain 12 noudattaa nykyisin erikoisruokavaliota, Savolainen kertoo.

Suuri osa erikoisruokavalioista karsiutui pois jo haastattelujen yhteydessä.

– Moni jopa teini-ikäinen ilmoitti, että kotona hän juo maitoa, mutta koulussa ei saa, Savolainen antaa esimerkin.

Vain vähemmistöllä tutkimukseen osallistuneista oli vakavia oireita aiheuttava allergia.

– Viisi tutkimukseen osallistunutta siedätettiin allergiasta, lopuilla allergia oli rauhoittunut iän myötä tai oireet olivat niin lieviä, ettei erikoisruokavaliota tarvittu, Savolainen kertoo.

Liedon tutkimus mukailee allergiaohjelman tavoitetta karsia koulujen erikoisruokavaliot puoleen.

– Tavoite on enemmän kuin realistinen. Luvut osoittavat, että erikoisruokavalioita on määrätty kevein perustein. Varmuuden vuoksi välttelemisen lopettaminen helpottaa sekä lapsen että aikuisten elämää, professori päättää.