Koulun aloittaminen on aina jännittävä paikka niin lapselle kuin vanhemmillekin. Erityisesti, jos lapsi sairastaa diabetesta. Tarvitaan tiivistä yhteistyötä perheen, koulun henkilökunnan ja hoitavan tahon välillä.
– Koulunaloitus jännittää vanhempia todella paljon. Asia on hyvä ottaa puheeksi jo edellisenä keväänä tai mieluummin jo alkuvuodesta koulun kanssa, jolloin ryhdytään valmistelemaan koulun aloitusta. Selvitetään mitä asioita kannattaisi hoitaa ennen kesälomia. Myös koululle on helpompaa, kun tarvittavista järjestelyistä sovitaan ajoissa. Diabetesta sairastava lapsi tarvitsee koulupäivän aikana aikuisen tukea, muistuttaa diabeteksen hoitoon erikoistunut lastentautien erikoislääkäri Ritva Ahomäki.
– On tärkeää kertoa hyvissä ajoin ennen koulun aloitusta koulun henkilökunnalle, miten juuri tätä lasta hoidetaan. Mitä annetaan välipalaksi, miten hoidetaan liian alhaista verensokeria ja mitä hoitovälineitä diabetesta sairastavalla lapsella on käytössä, lisää diabeteshoitaja Johanna Hunttila.
Yksi huomioitavista asioista on aamupala. Päivähoidossa lapsi on saanut aamupalan, mutta miten ekaluokkalaisen aamupalasta ja insuliinin annostelusta huolehditaan, jos vanhemmat ovatkin jo töissä? Sama kysymys koskee välipalaa koulupäivän jälkeen: onko se suunniteltu etukäteen ja hiilihydraatit laskettu valmiiksi.
Tarvittava aamu- ja iltapäivähoitopaikka tulee selvittää hyvissä ajoin. Myös he tarvitsevat diabetesohjausta kuten koulun henkilökuntakin.
– Koulunkäynninohjaaja auttaa lasta laskemaan hiilihydraatteja ja suhteuttamaan insuliiniannoksen verensokereihin sekä syötyihin hiilihydraatteihin. Usein ekaluokkalainen osaa jo itse pistää insuliiniannoksensa, mutta ohjaajan on tiedettävä, miten kynä toimii, jotta hän voi valvoa, että lapsi pistää oikein. Isolla osalla lapsista on nykyisin insuliinipumppu, jolloin insuliinipistosta ei tarvitse tehdä, vaan tuolloin insuliinipumppuun merkitään aterian hiilihydraattimäärä ja pumppu annostelee insuliinin. Annamme koululle yleisinfoa diabeteksesta, hiilihydraateista ja verensokerin seurannasta sekä miten erityistilanteissa toimitaan. Tietoa on hyvin saatavilla myös Diabetesliitosta ja Terveyskylästä. Hiilihydraattien laskeminen on usein asia, joka koulunkäynninohjaajaa huolettaa eniten, kertoo Hunttila.
– Hiilihydraattien laskeminen on aina arviointia, harjoittelemalla oppii. Verensokeritasoon vaikuttaa niin moni muukin asia kuin hiilihydraatit. Esimerkiksi koulun välitunneilla liikkuminen laskee tyypillisesti verensokeria. Sen vuoksi ennen liikuntatuntia ja sen jälkeen sokeriarvo on hyvä tarkistaa ohjaajan kanssa ja tarvittaessa ottaa pieni välipala, Ahomäki jatkaa.
Tieto vähentää vanhempien huolia
Selkeät vastuut ja hoitosuunnitelmat auttavat niin pientä koululaista, vanhempia kuin kouluakin. Esimerkiksi hoitosuunnitelmaan kirjataan kuka sijaistaa silloin, kun koulunkäynninohjaaja on poissa. Parhaimmillaan kaikki koulun koulunkäynninohjaajat ovat käyneet diabetesopastuksen.
– Turvallisten koulupäivien takaamiseksi tiedon ja selkeiden ohjeiden antaminen ohjaajalle ja tarvittaessa muulle henkilökunnalle on tärkeää. Vanhempiin tulisi saada yhteys puhelimitse, jos jostain syystä tarvitaan koulupäivän aikana apua. Alussa soittoja voi tulla koululta melko paljonkin, mutta kun ohjaaja oppii tuntemaan lapsen ja hoitotilanteet tulevat tutuiksi, yhteydenottojen määrä vähenee, muistuttaa Ahomäki.
On tärkeää, että myös koulukaverit osaavat tunnistaa miten matala ja korkea verensokeri ilmenevät ja osaavat vetäistä aikuista hihasta tarvittaessa. Sekä liian korkea että matala verensokeri vaikuttavat keskittymiseen ja heikentävät oppimista. Sokeriarvon laskiessa liian matalalle, lapsi voi olla kalpea, väsyneempi tai poissaoleva.
Mutta ennen kuin koulun henkilökunnalle tai koulukavereille kerrotaan mitään, tarvitaan aina perheen ja lapsen lupa.
– Vanhemmat ja lapsi päättävät mitä haluavat kertoa koululle. Kannustamme kertomaan asiasta avoimesti, sanoo Hunttila.
Jotkut lapset haluavat piilotella omaa sairauttaan – tuolloin diabeteksen hoito on haasteellista.
Diabetes on osa elämää
Diabetes ei estä osallistumista koulun normaaliin toimintaan. Esimerkiksi retket ja liikuntapäivät kannattaa tiedottaa vanhemmille hyvissä ajoin, jolloin nämä tilanteet pystytään huomioimaan insuliinin annostelussa ja annetaan ohjaajalle ohjeistus päivää varten.
– On tärkeää luoda lapselle mahdollisimman turvallinen olo ja samalla mahdollistaa osallistuminen kaikkeen koulun toimintaan. Ei siis peruta retkiä siksi, että yhdellä lapsista on diabetes, painottaa Hunttila.
– Jokaiselle diabetesta sairastavalle lapselle tehdään päiväkotiin ja kouluun hoitosuunnitelma, miten toimia diabeteksen kanssa koulu- ja päiväkotimaailmassa. Lounas ja välipala hoituvat, mutta miten toimia liikunta-, retki- tai uimapäivinä. Erityistä ohjausta tarvitaan silloin, jos sairaus on perheelle uusi eli diagnoosi on saatu vasta vähän aikaa sitten. Riippuen siitä, kuinka paljon perheellä on tietoa ja kokemusta, voi diabeteshoitaja olla tarvittaessa enemmän mukana ohjauksessa, sanoo Hunttila.
Lapsilla sokeriseuranta toteutetaan pääosin kudossokeria mittaavien glukoosisensoreiden avulla, joissa on hälytysominaisuus niin matalan kuin korkeankin sokeriarvon osalta. Joskus verensokeri voi laskea liian matalalle (alle 3,9 mmol/l). Koulussa on oltava näitä tilanteita varten heti saatavilla glukoositabletteja, tai vaihtoehtoisesti esimerkiksi maitoa tai pillimehua, jota on helppo antaa silloin kun verensokeri on matalalla. Vanhempien tulee huolehtia, että lapsella on koulumatkoilla nopeasti imeytyvää hiilihydraattia aina mukana.
– Puoliautomaattisten älypumppujen osuus tyypin 1 diabeteksen hoidossa on lisääntynyt etenkin viimeisen parin vuoden aikana. Tyypin 1 diabeteksen hoidossa pyritään mahdollisimman vähäiseen verensokerivaihteluun ja siihen, että sokeriarvot pysyttelisivät mahdollisimman suuren osan ajasta 3,9–10 välillä. Älypumppujen avulla on mahdollista ehkäistä verensokerin liiallisia laskuja ja verensokerin vaihtelu on vähäisempää kuin tavallisella insuliinipumpulla tai pistoksilla hoidettaessa, Ahomäki toteaa.
Vanhempien muistilista:
• Ottakaa hyvissä ajoin alkuvuodesta yhteyttä tulevaan kouluun.
• Päättäkää yhdessä lapsen kanssa mitä ja miten diabeteksesta kerrotaan koululle ja koulukavereille.
• Antakaa selkeät ohjeet lapsen hoidosta koulunkäynninohjaajalle sekä kouluterveydenhoitajalle, sillä jokaisen lapsen hoitosuunnitelma on yksilöllinen.
• Huolehtikaa hyvästä tiedonkulusta kodin ja koulun välillä.
Insuliinipumpun automaatio tuo
turvaa koulupäiviin
Medtronicin valmistama MiniMed™ 780G varmistaa mahdollisimman tasaisen verensokerin koko päiväksi. Laite annostelee insuliinia automaattisesti tarpeen mukaan: sen algoritmi pyrkii kohti siihen asetettua glukoosiarvoa, kun käyttäjä syöttää siihen syömiensä aterioiden hiilihydraatit. Insuliinipumppu annostelee insuliinin ohutta letkua pitkin suoraan ihon alle, jolloin lapsen tai koulunkäynninohjaajan ei tarvitse antaa insuliinipistosta.
Hyvä tietää Medtronicin MiniMed™ 780G -insuliinipumpusta:
• Seuraa insuliinitarvetta reaaliaikaisten glukoosiarvojen ja henkilökohtaisten trendien perusteella.
• Säätelee insuliinin annostelua automaattisesti ja tarkasti auttaen suojaamaan korkeilta ja matalilta arvoilta.
• Korjaa korkeita arvoja automaattisesti tuoden apua alakanttiin laskettuihin hiilihydraatteihin.
• Vanhemmat voivat seurata lapsen sensoriarvoja ja pumpun toimintaa sovelluksen kautta koulupäivän aikana.
Haluatko tietää lisää diabeteksen hoidosta?
Artikkeli perustuu Varsinais-Suomen hyvinvointialueen asiantuntijoiden
Ritva Ahomäen ja Johanna Hunttilan haastatteluun. Artikkelin tuotannon on sponsoroinut Medtronic Finland Oy. Artikkelin näkökulmat ja mielipiteet ovat kirjoittajan ja asiantuntijan.