Yli puolella suomalaisista on suussaan hampaan kiinnityskudossairaus eli parodontiitti. Varhaisessa vaiheessa todettuna alkava sairaus on pysäytettävissä.
Ientulehdus ja parodontiitti ovat Suomessa alidiagnosoituja. Yli 60 % väestöstä jyllää suussaan jatkuvasti jonkinasteinen tulehdus ilman, että se aiheuttaa oireita. Harmittomalta tuntuva huomaamaton tulehdus voi kuitenkin edetä ikenistä syvälle ientaskuihin ja johtaa hampaiden kiinnityskudossairauteen eli parodontiittiin.
– Parodontiitti on matala-asteinen tulehdussairaus, jossa hampaita leukaluussa pitävät säikeet voivat katketa ja hammas saattaa irrota. Kehon jatkuva matala-asteinen tulehdus altistaa myös yleissairauksille, kuten sydänsairauksille ja voi heikentää diabeteksen hoitotasapainoa, parodontologian dosentti, erikoishammaslääkäri Anna Maria Heikkinen Hammaslääkäriliitosta ja Oral Hammaslääkäreistä sanoo.
Muun muassa huonon suuhygienian, tupakoinnin ja perintötekijöiden altistamana kehittyvä parodontiitti on krooninen sairaus, joka saattaa ilmoittaa itsestään vasta siinä vaiheessa, kun hampaat alkavat liikkua.
– Silloin sairaus on edennyt jo pitkälle, ja sen hoitamiseen tarvitaan erikoishammaslääkäriä. Parodontiittia voidaan kuitenkin ennaltaehkäistä ja pysäyttää tehokkaalla omahoidolla, savuttomuudella, säännöllisillä hammaslääkärin tarkastuksilla ja hoidoilla, Heikkinen painottaa.
Nykyisin alkavan tulehdussairauden jäljille voidaan päästä helposti suuhuuhteesta otettavalla entsyymitestillä.
– Suomessa kehitetty testi on kaivattu lisä parodontiitin ennaltaehkäisyn kohdentamiseen ja hoidon seurantaan. Sen avulla saadaan kiinni alkava sairaus myös niillä nuorilla aikuisilla, joilla ei ole vielä selkeitä kliinisiä merkkejä sairaudesta ja ennaltaehkäisevä hoito päästään toteuttamaan hyvissä ajoin, Heikkinen kiittelee.
Ennaltaehkäisevällä hoidolla on saatu hyviä tuloksia.
– Kun parodontiitin riski havaitaan aikaisessa vaiheessa, voidaan varhaishoidolla saada paljon aikaan. Positiivinen testitulos, joka kertoo aktiivisesta tulehdustilanteesta suussa, saadaan yleensä kääntymään negatiiviseksi ammattilaisen tekemällä puhdistuksella ja aktiivisella omahoidolla. Suuhuuhde-testi toimii näin myös hoidon tehokkuuden mittarina, Heikkinen kertoo.
Omahoidon motivaattori
Parodontiitin ennaltaehkäisyn ja hoidon avain on aktiivinen ja tehokas omahoito, jonka seurantaa testi helpottaa.
– Kun suussa ei näy eikä tunnu mitään, omahoidon merkitystä voi olla vaikea ymmärtää. Testi näyttää konkreettisia tuloksia, ja motivoi ylläpitämään hyvää suuhygieniaa, Heikkinen tietää.
Heikkinen toivoo, että suusta otettava suuhuuhdetesti eli ienterveystesti löytäisi myös muiden terveydenhuollon ammattilaisten käyttöön.
– Suun terveys vaikuttaa yleisterveyteen ja yleisterveys suun terveyteen. Nopean suuhuuhdetestin avulla esimerkiksi diabeteshoitaja voi kartoittaa potilaan tarvetta mennä hammaslääkäriin, Heikkinen avaa suomalaisen innovaation hyötyjä.