Suun tulehdus voi vahingoittaa salakavalasti terveyttä jopa vuosikausia, jos hammastarkastukset eivät kuulu rutiineihin. Hampaiden kiinnityskudosten bakteeritulehdus eli parodontiitti oireilee vasta, kun se on pitkälle edennyt ja vaikeahoitoinen. Jopa 75 % suomalaisista kantaa suussaan parodontiitin esiastetta eli ientulehdusta.
– Suun tulehduksia on vaikea havaita, joten ne jäävät usein hoitamatta vakavista seurauksista huolimatta. Koko hampaiston kattava ientulehdus on kooltaan kämmenen suuruinen, ja altistaa pahimmillaan hampaiden menetykselle ja useille yleissairauksille. Kovin moni ei jättäisi menemättä lääkäriin, jos reidessä olisi vastaavan kokoinen tulehdus. Se mitä ei silmin näe tai kipuna tunne, jää helposti unholaan, parodontologian erikoishammaslääkäri Kari Palokas herättelee.
Pitkittynyt ja hoitamaton ientulehdus voi kehittyä hampaiden kiinnitystä tuhoavaksi parodontiitiksi.
– Parodontiitissa bakteerit pääsevät ikenen alle tuhoamaan kiinnityskudosta, jonka tehtävänä on pitää hampaat kiinni leukaluussa. Pitkään oireettomana etenevä sairaus antaa ensimmäiset merkit potilaalle yleensä vasta, kun tilanne on vakava. Purema-arkuus ja heiluvuus kertovat kauan muhineesta sairaudesta, Palokas sanoo.
Joka viidennellä suomalaisella on vakavaksi edennyt parodontiitti.
– 40 vuoden iässä vuosia piilevänä pysyneen ientulehduksen seuraukset alkavat näkyä. Legendaarinen merkki parodontiitista on etuhampaiden väliin ilmestynyt rako 50-vuotiskuvassa. Luutuen puuttuessa hampaat alkavat ajelehtia erilleen, Palokas kertoo.
Lue myös: Erikoishammaslääkäri kertoo: ”Suuhuuhde paljastaa piilevän tulehduksen”
Skarppiutta omahoitoon
Tutkimustulokset suomalaisten hampaiden omahoidosta yhdessä hammaslääkärin välttelykulttuurin kanssa selittävät parodontiitin yleisyyttä.
– Päivittäinen hammasvälien puhdistus ennen harjausta ei ole vieläkään vakiinnuttanut kunnolla paikkaansa valtaväestön arkirutiineissa. Puhdistamattomissa hammasväleissä bakteerit pääsevät muhimaan ja lopulta leviämään ikenien alle, Palokas kuvailee parodontiitille otollisia olosuhteita.
– Hammasvälien puhdistus kysyy vähän viitseliäisyyttä ja välineitä, mutta se on pieni hinta hampaiden säilymisestä. Toisaalta hampaiden puhdistukseen liittyy yhä vääriä uskomuksia, esimerkiksi verenvuoto harjatessa tai langatessa saatetaan tulkita omahoidon syyksi ja ratkaisuna harjausta ja lankausta kevennetään, Palokas jatkaa ja peräänkuuluttaa ammattilaisten roolia tietoisuuden lisäämisessä.
Omahoito yhdessä säännöllisten hammastarkastusten kanssa on ennaltaehkäisyn lisäksi myös hoidon kulmakivi.
– Varhainen parodontiitti saadaan usein kuriin ammattimaisella puhdistuksella ja tehostetulla itsehoidolla. Hoitokäynneillä on tärkeää tutkia aina ientaskut, jotta mahdollinen ikenen alle levinnyt tulehdus saadaan kiinni ja hammaskivi sieltä poistettua.
Vaikeaakin parodontiittia voidaan hoitaa, mutta hoidon vaativuus lisääntyy sitä mukaa kun sairaus etenee.
– Pitkälle edennyt sairaus vaatii erikoishammashoitoa ja usein kirurgisia toimenpiteita, jotta parodontiitti pysähtyy, Palokas kertoo.