Muistisairauteen sairastumisen riski kasvaa, mitä vanhemmaksi tulemme. Tutkimuksen mukaan liikunta, ravinto, sosiaalinen aktiivisuus ja uni saattavat vaikuttaa sairastumisen riskiin.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemässä FINGER-tutkimuksessa seurattiin kahden vuoden ajan yli 60-vuotiaita henkilöitä, joilla oli kohonnut riski sairastua muistisairauteen.
Tutkimuksessa mukana olevat henkilöt saivat ravitsemusohjausta, tukea sydän- ja verisuonitautien riskienhallintaan sekä liikunta- ja muistiharjoitteluun. Verrokkiryhmälle annettiin vain tavanomaista elintapaneuvontaa.
Tutkimuksessa selvisi, että elintapaohjauksella pystyttiin vaikuttamaan tutkittavien tiedonkäsittelyn toimintaan, mikä puolestaan on yhteydessä muistin säilymiseen.
– Liikunnan harrastaminen kolmesta viiteen kertaan viikossa näyttäisi olevan tärkeässä roolissa. Liikunnan tulisi sisältää sekä aerobista liikuntaa että lihaskuntoharjoittelua, sanoo Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen professori, HUS:in osastonylilääkäri Anne Koivisto.
Liikunnan vaikutus muistisairauksien ennaltaehkäisyyn perustuu siihen, että aivojen oppimisalueella sijaitsevat hermoyhteydet rakentuvat silloin paremmin. Tämä puolestaan vaikuttaa tietojenkäsittelyyn.
Vaikka suurin hyöty saadaan pitkään kestäneestä liikunnan harrastamisesta, professorin mukaan koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa. Uusien liikuntasuositusten mukaan hyvin lyhytkestoisellakin liikunnalla on hyötyjä.
Lisäksi tutkimuksessa havaittiin itämerellisen ja välimerellisen ravinnon nauttimisen vaikutus muistisairauden ehkäisyyn. Tämä tarkoittaa sitä, että ruuassa tulisi olla riittävästi kasviksia, hedelmiä ja marjoja.
Lue myös: Erilaiset hoivapalvelut iäkkäiden tukena
– Sydän- ja verisuonitautien ehkäisy on merkittävässä roolissa muistisairauksien ehkäisyssä, mutta eläinproteiinien syömistä kokonaisuudessaan ei kannattaisi lopettaa. Tarvitsemme myös rasvoja. Rasvojen painotus olisi kuitenkin hyvä olla öljyissä, Koivisto lisää.
Koivisto huomauttaa sosiaalisen aktiivisuuden tärkeydestä. Hän kannustaa ikääntyneitä lähtemään kirjastoon tai kahvilaan lukemaan lehteä tai muuten vain viettämään aikaansa paikoissa, joissa on muitakin ihmisiä.
Kaikenlainen mukava yhdessä tekeminen, kuten kuorolaulu tai tanssi olisivat hyviä aivoterveydelle.
– Kaikenlainen mukava yhdessä tekeminen, kuten kuorolaulu tai tanssi olisivat hyviä aivoterveydelle. Mutta jos ei pidä ryhmätoiminnasta, ei siitä kannata ottaa stressiä. Itsensä voi haastaa asiassa, jota luontaisesti tykkää tehdä, oli se sitten käsityöt, ristisanat tai vaikka kirjan lukeminen.
Mukavan tekemisen lomassa on hyvä muistaa pitää pieniä taukoja, sillä riittävä lepo ja uni ovat tärkeitä aivojen palautumiselle, joka taas vaikuttaa muistisairauksien ennaltaehkäisyyn.