Etusivu » Intiimiterveys » Terveyden avaimet ovat käsissäsi
Erektiohäiriö

Terveyden avaimet ovat käsissäsi

Kuva: Getty Images

Andrologia on lääketieteen haara, jolla tarkoitetaan vain miehillä esiintyviä sairauksia.

Käytännössä andrologian aihepiiriin kuuluvat määrätyt synnynnäisten kehityshäiriöiden seurannaisvaikutukset, miehen urologiset sairaudet, miehen hormonaaliset häiriöt, lisääntymisterveys ja miehen suvunjatkamiselinten iho- ja sukupuolitaudit.

Erektiohäiriö on yleinen monitekijäinen oire, jota esiintyy kaikissa ikäryhmissä. Häiriön taustalta ei käytännössä koskaan löydy yksittäistä muuta sairautta, jonka parantaminen toisi erektiokyvyn takaisin. Erektiotablettien keksimisen aikoihin 90-luvun puolivälin jälkeen luultiin, että erektiohäiriö ennustaa muuta vakavaa sairautta, mutta käytännön tasolla mitään näyttöä tällaisesta ei ole. Erektiohäiriö on dramaattinen, voimakasta stressiä aiheuttava vaiva, jonka hoito on onneksi helppoa ja tuloksellista.

Eturauhasvaivoista tavallisin on eturauhastulehdus, joka ilmenee eturauhasen kipuiluna ja vaihtelevassa määrin virtsaamisvaivoina. Sairauden syy on tuntematon. Oireet heikentävät elämänlaatua, mutta eivät lyhennä elinikää. Ikääntyessä eturauhanen suurenee, jolloin puhutaan eturauhasen hyvänlaatuisesta liikakasvusta. Eturauhasen liikakasvua esiintyy 80 prosentilla yli 60-vuotiasta miehistä. Vain suunnilleen puolet heistä tarvitsee oireisiinsa hoitoa.

Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä. Sen oireet eivät eroa hyvänlaatuisen liikakasvun oireista. PSA-testauksen ansiosta eturauhassyöpä löytyy varsin usein täysin oireettomassa vaiheessa.

Yksilöllistä hoitoa

Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että eturauhastulehdusta esiintyy kaiken ikäisillä miehillä. Eturauhasen liikakasvun oireet alkavat useimmiten noin 40 vuoden iässä virtsan jälkitippumisen ja virtsasuihkun hajoamisen muodossa. Eturauhassyövän mahdollisuudesta ei alle 40-vuotiaan miehen tarvitse olla huolissaan, koska eturauhassyövän keskimääräinen toteamisikä on noin 70 vuotta. Eturauhasvaivoissa tutkimusjärjestys on, että ensimmäisenä poissuljetaan syöpä. Tämän jälkeen harkitaan, tarvitaanko oireisiin hoitoa. Mikäli tutkimuksissa löytyy eturauhassyöpä, valitaan hoitomuoto täysin yksilöllisesti.

Erilaiset kivespussin kyhmyt ja kivespussin suonikohjut ovat varsin tavallisia urologisia sairauksia. Kivessyöpä on harvinainen kasvain, jonka paranemisennuste on erittäin hyvä. Se ilmenee tavallisesti kiveksen kivuttomana suurenemisena, ja tyypillinen sairastumisikä on 25-vuotiaana. Peniksen käyristymätauti eli Peyronien tauti on kuvattu 1700-luvulla, mutta taudin syy on edelleen tuntematon. Tavallinen sairastumisikä on 55 vuotta.

Erilaiset ihosairaudet, kuten ihon ja limakalvon valkojäkälä, joka johtaa tavallisimmin esinahkan ahtautumiseen, syylät ja muut ihomuutokset voivat johdattaa potilaan lääkärin vastaanotolle.

Mieshormonin, eli testosteronin, vajeen arvellaan kehittyvän 2–3 prosentille yli 40-vuotiasta. Oireena on väsymys, voimattomuus, seksuaalivietin heikkeneminen, huonontunut mieliala ja lisääntynyt hikoilu. Hoitona on testosteronikorvaushoito, joka lääkärin valvonnassa tapahtuessaan on turvallista.

Miesterveyden ylläpidossa elintapojen merkitys hyvin olennaisessa osassa

Merkittävimmät miesterveyshaitat ovat nikotiiniriippuvuus ja lihavuus. Tupakkatuotteiden ainesosat lisäävät syöpäriskiä ja heikentävät ääreisverenkiertoa. Nikotiiniriippuvuus on vahva, mutta vieroittuminen on ehdottomasti parasta mitä mies voi terveydelleen tehdä.

Länsimaissa lihavuus on kasvava ongelma. Rasvakudos muuntaa mieshormonia naishormoniksi. Lihavilla on siksi matalampi testosteronipitoisuus, ja lisäksi muut lihavuuden haitat.

Lääkärin tehtävä on alinomaa muistuttaa asiakkailleen terveiden elintapojen merkitystä. Ratkaisun avaimet ovat kädessäsi; omalla toiminnallasi voit kauaskantoisesti vaikuttaa siihen, rimpuiletko lopun elämääsi lääkäreiden talutusnuorassa. Kaikkia sairauksia ei tietenkään voi elintavoilla ehkäistä.

Jos terveysongelma ilmaantuu, hakeudu asiantuntijan pakeille. Asianmukaiset ja oikea-aikaiset tutkimukset säästävät sinut siltä turhalta stressiltä, jota epätietoisuus on omiaan aiheuttamaan.

Kirjoittaja Sakari Jokelainen on LL, kirurgian ja urologian erikoislääkäri HUS:in sairaalassa Hyvinkäällä.

Next article