Yskää, limaneritystä ja hengenahdistusta aiheuttava astma pysyy aisoissa säännöllisen lääkehoidon, kontrollien ja terveellisten elämäntapojen avulla. Jos jokin edellä mainituista puuttuu, tauti voi vaivihkaa pahentua.
Astma on yksi suomalaisten kansantaudeista, sitä sairastaa 7–9 prosenttia väestöstä. Keuhkoputkien limakalvojen tulehdussairauden tyypillisiä oireita ovat yskä, limaneritys, hengityksen vinkuminen ja hengenahdistus. Lähes kaikilla astmaa sairastavilla on myös joko allerginen nuha, pitkäaikainen nenän sivuonteloiden tulehdus tai nenäpolyyppeja.
Aktiivinen omahoito on astman hoidossa tätä päivää. Se tarkoittaa säännöllistä lääkkeiden ottoa, oman voinnin seuraamista ja oireiden tunnistamista, kontrollikäyntejä sekä lääkityksen säätelemistä lääkäriltä saatujen ohjeiden mukaisesti esimerkiksi flunssa-, pakkas- tai siitepölykausilla.
– Astma on aina yksilöllinen, mutta hyvässä hoitotasapainossa oleva sairaus ei estä normaalia elämää, TYKS keuhkoklinikan ylilääkäri Maritta Kilpeläinen toteaa.
Räätälöity lääkehoito
Astman hoidon perustana on räätälöity lääkehoito. Hoidon tavoitteena on sairauden hyvä hallinta, oireettomuus, keuhkojen normaali toiminta ja pahenemisvaiheiden estäminen pienimmällä mahdollisella lääkeannoksella.
– Sairaus on hallinnassa, kun potilas on mahdollisimman oireeton: ei yski, ei ole limainen tai heräile öisin hengenahdistuskohtauksiin, Kilpeläinen kuvailee.
Astman lääkehoidossa pääpaino on hengitettävillä eli inhaloitavilla lääkkeillä. Ne hoitavat tai avaavat keuhkoputkia, tai ovat yhdistelmävalmisteita, jotka tekevät kumpaakin samanaikaisesti. Jotkut astmaa sairastavat käyttävät myös tablettimuotoisia, tulehdusta rauhoittavia lääkkeitä.
Viimeksi kuluneen vuoden aikana astman tutkimiseen ja hoitoon liittyviä käyntejä on ollut 20–30 prosenttia vähemmän kuin yleensä.
Inhaloitavat kolmoishoitolääkkeet on tarkoitettu astman ylläpitohoitoon aikuisille, joiden oireita ei saada riittävästi hallintaan pitkävaikutteisen inhaloitavan avaavan- ja kortisonilääkkeen yhdistelmällä ja joilla on ollut edeltävänä vuonna vähintään yksi astman pahenemisvaihe.
Spirometriat vähentyneet koronan takia
Maritta Kilpeläisen mukaan kaikki astmaa sairastavat eivät välttämättä itse rekisteröi lisääntynyttä yskimistä tai ymmärrä, että lisääntynyt limaisuus tai toistuvat keuhkoinfektiot voivat liittyä sairauden pahenemiseen.
– Juuri siksi säännöllisissä kontrolleissa on tärkeä käydä, koska siellä voidaan keuhkojen tilanteen lisäksi arvioida myös lääkityksen riittävyyttä ja tehdä tarvittaessa lääkevaihtoja.
Kilpeläisen mukaan perusterveydenhuollossa tulisi korona-aikana huomioida, että sitkeistä hengitystieoireista kärsivät, koronanegatiiviset henkilöt tulisi ohjata entiseen tapaan terveyskeskukseen keuhkojen toimintakokeisiin ja tarvittaessa erikoissairaanhoidon jatkotutkimuksiin.
– Viimeksi kuluneen vuoden aikana astman tutkimiseen ja hoitoon liittyviä käyntejä on ollut 20–30 prosenttia vähemmän kuin yleensä. Se tarkoittaa, että moni astma tai sairauden pahenemisvaihe on voinut jäädä pandemian takia hoitamatta, Kilpeläinen päättää.