Julkisen keskustelun ja tietoisuuden puute, ennakkoluulot sekä alueelliset erot hoitokäytännöissä ovat asettaneet potilaat ympäri Suomen eriarvoiseen asemaan ja jättäneet merkittävän osan potilaista kokonaan lääkehoidon ulkopuolelle.

– Valtakunnallisen C-hepatiittistrategian tavoitteena on tasa-arvoistaa hoitokäytännöt ja saada kaikki C-hepatiittivirusta kantavat potilaat hoitoon riippumatta siitä, millainen maksavaurio tai elämäntilanne potilaalla on. Nykyisin sairastuneille on olemassa hyvää hoitoa, ja viruslääkehoidon tulokset ovat poikkeukselliset. Hoidot on saatava laajemman kohderyhmän käyttöön, perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko painottaa.

C-hepatiittiviruksen kantajia arvellaan olevan Suomessa tällä hetkellä yli 20 000 ja uusia tartuntoja tulee edelleen noin 1150 vuosittain. Moni kantaa ja levittää virusta tietämättään.

– C-hepatiittitartuntojen ennaltaehkäisy edellyttää tietoisuuden lisäämistä tartunnasta ja sen aiheuttamasta maksatulehduksesta erityisesti nuoren riskiryhmän keskuudessa sekä jo käytössä olevien torjuntatoimien, kuten puhtaiden neulojen saatavuuden, laajentamista. Testausta ja sen kattavuutta tulee kasvattaa, jotta tartunnan saaneet pääsevät hoitoon, eivätkä edelleen levitä virusta, ministeri Saarikko listaa C-hepatiitin eliminoimiseen vaadittavia toimenpiteitä.

– Lisäksi tarvitaan toimiva, valtakunnallinen hoitopolku ja -rekisteri, jonka avulla voidaan ennakoida hoidon tarvetta, arvioida hoitoketjun toimivuutta ja seurata hoidon laatua ja vaikuttavuutta. Tasapuolisuus saavutetaan ohjaamalla ja kouluttamalla, tällä hetkellä sairaanhoitopiirien, kuntien ja viranomaisten yhteistyöllä, jatkossa maakuntien kautta, ministeri jatkaa.

""Hoitamalla tartunnan saaneet estetään uusia tartuntoja, mikä mahdollistaa tautitaakan vähentämisen."

Ehkäisevän toiminnan laajentaminen, testauksen tehostaminen, hoitolinjausten muuttaminen ja lääkehoito laajemmalle potilasryhmälle tekevät C-hepatiitin eliminoimisesta mahdollisen, mutta näiden toteuttamiseen vaaditaan yhteistä tahtotilaa ja rahoitusta. Investointi tänään on säästö huomenna.

– Hoitamalla jo tartunnan saaneet estetään uusia tartuntoja, mikä mahdollistaa pitkällä aikavälillä tautitaakan vähentämisen ja säästää tulevaisuudessa erikoissairaanhoidossa komplikaatioihin tarvittavia kustannuksia, ministeri Saarikko muistuttaa.

 

Eroon stigmoista

Pääsääntöisesti veriteitse tarttuvaan maksatulehduksen liittyy yhä edelleen pelkoja, leimautumista ja ennakkoluuloja, mikä on jarruttanut C-hepatiittipotilaiden tasa-arvoisen ja asianmukaisen hoidon toteutumista.  

Kansalaisen pelot liittyvät tartuntariskiin, HCV:n kuvitellaan tarttuvan herkästi, vaikka näin ei ole. Toinen ennakkoasenne liittyy päihteiden käytön stigmaan. Tartunta liitetään lähes automaattisesti huumeiden suonensisäiseen käyttöön, vaikka tilanteet vaihtelevat ja potilaan elämäntilanne voi olla myös hyvin erilainen kuin vuosia sitten tartunnan aikaan.

C-hepatiittistrategia tuo vaietun sairauden päivänvaloon.

– Asianmukaisen hoidon ja kohtelun turvaamiseksi tarvitaan tietoisuutta lisäävää viestintää ja koulutuksia sekä kokemusasiantuntijoita antamaan sairaudelle kasvot, ministeri Saarikko päättää.