C-hepatiittia tulisi seuloa ja hoitaa nykyistä tehokkaammin, jotta sen leviäminen saataisiin hidastumaan. Hoitamattomana C-hepatiitti voi johtaa vakavaan maksasairauteen.
Ihmisillä esiintyviä hepatiittiviruksia on viisi, ja ne on nimetty aakkosin niiden löytymisjärjestyksessä. Hepatiitti A- ja E-virukset tarttuvat suun kautta, kun taas B-, C- ja D-virukset veren välityksellä, sukupuoliteitse ja äidistä lapseen. A- ja E-hepatiitit paranevat itsestään, eikä virus jää krooniseksi elimistöön. B-, C- ja D-hepatiitit jäävät osalle tartunnan saaneista maksaan ja vereen ja aiheuttavat kroonisen maksatulehduksen. Hoitamattomina ne johtavat usein maksakirroosiin ja joskus maksasyöpään.
Suomessa arvioidaan olevan 22 000 C-hepatiitin kantajaa ja näistä 14 000 arvioidaan olevan pistohuumeiden käyttäjiä. Vuosittain todetaan keskimäärin 1 200 uutta tartuntaa.
Vähäoireinen infektio
C-hepatiitin akuuttivaihe on usein vähäoireinen, eikä johda lääkärissä käyntiin. Yleensä diagnoosi saadaan vasta kroonisessa vaiheessa, kun testataan riskiryhmiin kuuluvia henkilöitä, tai kun selvitellään koholla olevia maksa-arvoja.
– Ongelmalliseksi C-hepatiitin tunnistamisen tekee se, että oireita on kroonisessakin vaiheessa yleensä hyvin harvoilla tai ei ollenkaan. C-hepatiitti voi aiheuttaa myös maksan ulkopuolisten elinten, kuten ihon tai munuaisen sairauksia, HUS:in Vatsakeskuksessa työskentelevä LT, sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri Henna Rautiainen kertoo.
C-hepatiittiepäilyä selvitetään laboratoriokokeilla. Tarvittaessa määritetään myös taudin genotyyppi. Jos verikokeiden perusteella on viitettä maksasairauden etenemisestä, tehdään maksan ultraäänitutkimus.
Varhainen hoito estää vakavan maksasairauden
Vuodesta 2018 lähtien C-hepatiittia on hoidettu ainoastaan tablettimuotoisilla lääkkeillä. Haittavaikutukset ovat lumelääkkeen luokkaa ja hoito tehoaa hyvin yli 95 prosenttiin potilaista.
– Hoito on tällä hetkellä vakiintunut ja sitä toteutetaan erikoissairaanhoidon lisäksi suurimmaksi osaksi terveysasemilla, opioidikorvaushoitoyksiköissä ja vankiloissa. Hoitoa pyritään käynnistämään huumeita käyttävillä myös terveysneuvontapisteissä, Henna Rautiainen kertoo.
Rautiaisen mukaan varhainen hoito on tärkeää paitsi potilaalle, myös yhteiskunnalle.
– Hoidettu C-hepatiitti ei johda vakavaan maksasairauteen. Varhaisesta hoidosta on hyötyä myös yhteiskunnalle, koska tällöin pistohuumeita käyttävien uusien tartuntojen riski vähenee. Heidän keskuudessaan C-hepatiitti on niin yleinen, että tartunnat leviävät herkästi.
WHO on asettanut tavoitteeksi C-hepatiitin eliminoimisen merkittävänä terveysongelmana vuoteen 2030 mennessä. Tämä edellyttää sitä, että tartunnan saaneista on diagnosoitu 90 % ja 80 % hoidetaan virusspesifisillä lääkkeillä. Tavoitteena on vähentää merkittävästi uusia infektioita.
Henna Rautiainen toteaa, että WHO:n asettamaan C-hepatiitin kansalliseen hoitotavoitteeseen pääsy edellyttää noin 3 000 potilaan hoitamista vuositasolla.
– Näistä valtaosan tulisi olla pistohuumeiden käyttäjiä, jotta uudet tartunnat saataisiin laskuun. Viime vuonna Suomessa hoitoja toteutui 1 860, joten hoitotavoitteeseen on vielä matkaa, Rautiainen päättää.
C-hepatiittiviruksen löytäjille lääketieteen Nobel-palkinto
Lokakuussa 2020 myönnetyn lääketieteen Nobel-palkinnon saavat Harvey J. Alter, Michael Houghton ja Charles M. Rice C-hepatiittiviruksen löytämisestä. Heidän työnsä ansiosta virus pystytään diagnosoimaan verestä.
– Nobel-palkittujen C-hepatiitti-viruslöydös on merkittävä saavutus taistelussa viruksia vastaan. Alterin, Houghtonin ja Ricen työn ansiosta virus voidaan diagnosoida verestä ja siihen on pystytty kehittämään lääkkeitä, joiden avulla on säästetty miljoonia ihmishenkiä, Nobel-raati kertoo.