Veren välityksellä tarttuva viruksen aiheuttama maksatulehdus C-hepatiitti on yleisin Suomessa esiintyvistä virushepatiiteista.
Tartunta johtaa lähes aina (80 %:lla) viruksen pysyvään kantajuuteen. Hoitamattomana C-hepatiitti voi johtaa maksakirroosiin ja altistaa maksasyövälle. Tartuntatautirekisterin mukaan noin 28 000 suomalaista on saanut C-hepatiittivirustartunnan.
Vuosittain todetaan 1000–1200 uutta C-hepatiittivirustartuntaa. Suurin osa C-hepatiitin kantajista on 20–29 vuotiaita. Monesti C-hepatiitti löytyy sattumalta, kun etsitään syytä suurentuneisiin maksa-arvoihin. Valtaosa C-hepatiittitartunnoista saadaan suonensisäisten huumeiden käytön seurauksena. Jo yksi pistokokeilu voi riittää tartunnan saamiseen. Seksitartunta tai tartunnan siirtyminen synnytyksen tai raskauden aikana äidistä lapseen on harvinainen, mutta mahdollinen.
C-hepatiitin riskiryhmiin kuuluvat ennen vuotta 1990 Suomessa verensiirron saaneet. Tartunnan voi saada myös verensiirrosta tai kajoavasta toimenpiteestä (esim. leikkaus tai tatuointi) alhaisen hygieniatason maissa. Noin 10 %:lla tartuntareitti ei koskaan selviä. C-hepatiittia vastaan ei kehity immuniteettia, eli sen voi saada vaikka se olisi kertaalleen parannettu. C-hepatiitissa on monta alalajia eli genotyyppiä ja yhden tartunnan saaminen ei estä saamasta muita genotyyppejä.
Moni sairastaa tietämättään
Infektiolääkäri Eija Ruotsalaisen mukaan C-hepatiittivirus aiheuttaa maksasoluissa kroonisen tulehduksen, joka voi vähitellen johtaa maksan sidekudoksen lisääntymiseen ja osalla maksakirroosiin. Maksakirroosiin liittyy lisääntynyt maksasyöpäriski. Alkoholinkäyttö nopeuttaa kirroosin kehittymistä.
– C-hepatiittia sairastavilla on suurempi diabetes-, sydän- ja verisuonitauti- sekä syöpäriski. Näyttöä on siitäkin, että krooninen C-hepatiitti voisi heikentää neurokognitiivista tasoa. C-hepatiitti on useimmiten pitkään oireeton ja tauti etenee hitaasti. Siksi voi mennä vuosikausia ennen kuin diagnoosi tehdään, ja oireettomat voivat levittää C-hepatiittia tietämättään.
C-hepatiittia vastaan ei ole rokotetta. Toimivat neulojenvaihtopisteet ovat oleellisia tartuntojen leviämisen ehkäisemisessä. Kondomin käytöstä pitää huolehtia tilapäisissä seksisuhteissa, ja partakoneiden ja hammasharjojen tulisi aina olla henkilökohtaisia.
C-hepatiittidiagnoosi tehdään verinäytteestä, johon saa lähetteen esimerkiksi perusterveydenhuollosta. C-hepatiitin hoito tapahtuu kuitenkin erikoissairaanhoidon puolella. Jokaisen C-hepatiittipositiivisen tulisi saada arvio C-hepatiitin hoitomahdollisuudesta. Tällä hetkellä kaikista C-hepatiittipositiivisista vain 1/4 päätyy erikoissairaanhoitoon hoitoarvioon. Uusien hoitojen kehittyessä hoitojen on ennustettu voivan siirtyä jopa perusterveydenhuollon toteutettaviksi.
C-hepatiittiviruksen hoitomuodot kehittyvät
Ruotsalainen muistuttaa, että kaikille C-hepatiittidiagnoosin saaneille tulisi tehdä hoitosuunnitelma, jossa otetaan kantaa lääkehoitoon. Lääkehoidon tavoitteena on infektion parantaminen. Riittävän aikaisin aloitetulla räätälöidyllä hoidolla estetään maksan vajaatoiminnan, maksakirroosin ja pahimmillaan maksasyövän kehittyminen.
– C-hepatiitin lääkehoito maksaa huomattavasti vähemmän kuin niiden sairauksien hoito, joita hoitamaton C-hepatiitti voi aiheuttaa. Hoidon suunnittelu on räätälöityä, jossa potilaan elämäntilanne ja epidemiologiset näkökohdat arvioidaan perusteellisesti.
Tartuntaketjun katkaiseminen voi joissain tilanteessa olla tärkeä hoidon peruste. C-hepatiitin hoito on mullistumassa suoraan C-hepatiittivirusta kohtaan suunnattujen lääkkeiden ansiosta. Tutkimusten mukaan nämä uudet yhdistelmähoidot ovat lyhyempikestoisinakin selvästi tehokkaampia kuin edelleen Suomessa pääosin käytettävät interferoni- ja ribaviriinihoidot, joihin liittyy merkittäviä sivuvaikutuksia ja teho-ongelmia. Suomi on harvoja maita, missä enää käytetään interferonihoitoja.
– Kaikki uudet lääkkeet on mahdollista ottaa suun kautta, mikä helpottaa hoitojen toteuttamista, Ruotsalainen sanoo.
Uusia, suoraan C-hepatiittivirukseen suunnattuja lääkkeitä kehitetään koko ajan lisää. Hoidot ovat parantavia, hyvin siedettyjä ja helposti toteutettavia. Uusia hoitomuotoja pidetään hintavina, mutta hoitamattoman C-hepatiittiviruksen aiheuttamien sairauksien hoito on huomattavasti kalliimpaa.
WHO:n suunnitelmiin kuuluu, että tavoitteena olisi C-hepatiitin eliminointi Euroopasta 2030 vuoteen mennessä, miten tämä toteutetaan Suomessa, Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen asiantuntija Markku Kuusi?
Tämä on kunnianhimoinen tavoite. Hoidettavien määrää tulee kasvattaa, kuitenkin alkuun harkiten, koska kaikkien kroonisesti infektoituneiden hoitoon ei välittömästi päästä. Eliminointi edellyttäisi kaikkien kantajien hoitoa, jottei uusia tartuntoja pääse tapahtumaan. Lisäksi terveysneuvontapisteiden määrän ja opioidiriippuvuuden hoidon tarjontaa tulisi edelleen kasvattaa, jotta ruiskuhuumeiden yhteiskäyttöä esiintyisi mahdollisimman vähän.