Nykyisen näkemyksen mukaan migreeni johtuu keskushermoston yliherkkyydestä, jonka seurauksena tuntoaistimukset ovat niin voimakkaita, että ne aiheuttavat kipua.

– Monet epäspesifit ärsykkeet laukaisevat migreeniaivoissa päänsäryn eli kovan ja usein sykkivän jyskytyksen. Eikä kipu rajoitu ainoastaan päähän, vaan myös muihin tuntemuksiin. Esimerkiksi valo ja ääni aistitaan niin vahvoina, että tekee pahaa, neurologi Mikko Kallela kuvailee migreenin oireita.

Migreenille altistavat synnynnäiset ominaisuudet ja ympäristötekijät.

– Yleisimpiä provokaattoreita ovat stressi, kuukautiskierron aiheuttama hormonitoiminta, fyysinen rasitus, tietyt ruoka-aineet, alkoholi ja väsymys. Toisaalta myös liika uni voi altistaa kohtaukselle. Tyypillistä on, että migreeni laukeaa kovan paineen rauetessa, esimerkiksi rankan työviikon jälkeen lauantaina, Kallela listaa.

Monet migreenipotilaat oppivatkin tuntemaan kohtauksille altistavat tekijät ja onnistuvat näitä välttämällä vähentämään kohtausten riskiä.

 

Migreeni ja jännityspäänsärky ovat toistensa vastakohtia

Toisinaan migreenistä ja jännityspäänsärystä puhutaan rinnakkain samaa tarkoittaen. Lääketieteellisesti määriteltyinä kyseessä on kuitenkin toistensa vastakohdat.

– Silti nämä molemmat esiintyvät usein samassa päässä, Kallela huomauttaa.

Migreeni on 4-72 tuntia kestävä kiputila, johon sisältyy pahoinvointia sekä ääni-ja valoherkkyyttä. Fyysinen rasitus pahentaa oireita.

– Migreenipotilas ei liiku, vaikka joku käskisi. Sen sijaan tensiopäänsäryssä happihyppely raittiissa ilmassa voi auttaa, Kallela kertoo.

Lääketieteellisesti migreeni todetaan, kun migreenin kriteerit täyttäviä kohtauksia on ollut vähintään viisi.

 

Epätyypilliset oireet on syytä selvittää

Joskus migreeni voi aiheuttaa aivoinfarktia muistuttavia neurologisia puutosoireita, kuten puheen vaikeutumista tai puutumisoireita.

– Tämä on harvinaista, ja jos neurologiset puutosoireet eivät ole omalle migreenille tyypillisiä, on syytä hakeutua lääkärin vastaanotolle. Myös migreenipotilas voi saada aivoinfarktin, ja oireiden taustan selvittämiseksi tarvitaan kuvauksia, Kallela painottaa.

Lääkäriin on muutenkin syytä hakeutua, kun uusia, epätyypillisiä oireita ilmenee.

– Elämän ensimmäinen ja elämän kovin päänsärky kannattaa aina tutkituttaa, Kallela neuvoo.

 

Täsmähoitoa ja ennaltaehkäisyä

Hyvä fyysinen kunto ja terveelliset elämäntavat auttavat ehkäisemään migreenikohtauksia, mutta usein avuksi tarvitaan myös lääkitystä.

– Kyseessä on raju tauti, johon on onneksi olemassa kohtuullisen hyviä lääkkeitä. Täsmälääkityksellä alkavat kohtaukset saadaan melko hyvin estettyä. On kuitenkin joukko potilaita, joilla kohtauksia on niin hurjasti, että nämä kohtauslääkkeet eivät tehoa. Tällöin migreenikohtauksia pyritään ehkäisemään päivittäin otettavalla estolääkityksellä, Kallela kertoo.

Migreenin hoidon edistämiseksi tehdään jatkuvasti tutkimusta, ja kehitteillä on myös uusia lääkkeitä.