Etusivu » Neurologiset sairaudet » Migreenipotilaan seurantaan kuuluu migreenin taajuuden sekä kohtaushoidon tehon arviointi
Migreeni

Migreenipotilaan seurantaan kuuluu migreenin taajuuden sekä kohtaushoidon tehon arviointi

migreeni-estolaakitys-kokemuksia
migreeni-estolaakitys-kokemuksia
Kuva: Getty Images

Kirsin, 54, tarina migreenin kanssa kamppailusta

Sairastuin migreeniin parikymppisenä. Aluksi sain satunnaisia kovia päänsärkykohtauksia, jotka vähitellen pahenivat ja alkoivat esiintyä kuukausittain.

Ollessani noin 30-vuotias kohtaukset pahenivat ja muuttuivat viikoittaisiksi. Tein silloin kolmevuorotyötä ja selviytyäkseni työstäni napsin päänsärkyyn kohtauslääkkeitä kuin karkkia. Kipu alkoi rajoittaa sosiaalista elämääni, ja minusta tuntui, ettei kukaan lääkäreistä ottanut minua vakavasti.

Elämäni oli selviytymistä päivästä toiseen siihen asti, kun neurologi määräsi minulle ensimmäiset kohtauslääkkeet. Ne paransivat elämänlaatua huomattavasti.

Uuden biologisen estolääkkeen estolääketutkimukseen minut ohjasi työterveyslääkäri. Tutkimukseen päästessäni minulle tuli tunne, että minua kuunneltiin – sairauttani ymmärrettiin ja sen hoitoon todella tartuttiin.

Koen oikeasti hyötyneeni estolääketutkimuksesta – kärsin yhä viikoittaisista kohtauksista, mutta nyt minulla on myös päiviä, jolloin päänsärkyä ei ole. Samalla kohtaukseni ovat lieventyneet, ja pienemmät täsmälääkemäärät riittävät. Saan olla mukana kehittämässä lääkettä migreeniin ja samalla auttaa myös muita migreenistä kärsiviä. Voin sanoa, että tutkimukseen pääsy muutti elämäni laatua kokonaisvaltaisesti.

Edelleen migreenikohtaukset saavat minut täysin toimintakyvyttömäksi noin neljä kertaa vuodessa. Osaan kuitenkin ennakoida kohtauksia ja lääkitä itseäni ajoissa. Pyrin myös välttämään sellaisia tilanteita ja ruoka-aineita, jotka laukaisevat migreenin.

Migreenin hoidossa vertaistuen merkitys on hyvin suuri. On tärkeää, että ympärillä on ihmisiä, jotka ymmärtävät sairauden luonteen. Heille voi jakaa kokemuksiaan, ja heiltä saa tukea ja apua, voimavaroja arkeen. Kaikkien näiden vuosien jälkeen olen oppinut elämään sairauteni kanssa enkä enää anna sen lannistaa.

Migreeniin apua oikeasta hoidosta ja altisteiden tunnistamisesta

avatar

Marja-Liisa Sumelahti

neurologian erikoislääkäri

Migreeniin sopivan hoidon löytyminen edellyttää aina paitsi altisteiden tunnistamista myös niiden vähentämistä.

Ihmisen migreenitaipumus on pysyvä eikä sen alttiutta voi poistaa. Migreeni voi kuitenkin muuttaa luonnettaan vuosien kuluessa – varsinkin naisilla hankalimmat vaiheet liittyvät usein 40–50 vuoden ikään, jolloin kohtaukset voimistuvat ja pitkittyvät. Tilanteen muuttuessa myös hoitosuunnitelma tulee tarkistaa.

– Migreenipotilaan seurantaan kuuluu migreenin taajuuden sekä kohtaushoidon tehon arviointi, neurologian erikoislääkäri Marja-Liisa Sumelahti sanoo.

Migreeniin sopivan hoidon löytyminen edellyttää aina altisteiden tunnistamista ja niiden vähentämistä. Sumelahti muistuttaa, että monella potilaalla pelkästään lääkepäänsäryn hoito ja samalla lääkkeiden käytön vähentäminen helpottavat tilannetta.

– Mikään estolääke ei myöskään tehoa, jos potilas ei kiinnitä huomiota elämäntapoihinsa tai migreeniä laukaisevia tekijöitä on paljon.

Uusien biologisten migreenin estohoitojen piiriin pääsee, kun migreeni on diagnosoitu, todettu keskivaikeaksi ja KELAn kriteerit täyttäviksi ja kun muut hoitomuodot on kokeiltu. Sumelahden mukaan korvattavuuskriteerit edellyttävät kahta estolääkeryhmän kokeilua.

– Tämä kriteeri täyttyy useimmilla vaikeahoitoisesta migreenistä kärsivillä potilailla. Edellytetään siis vaikeahoitoista migreeniä, ja taajuudeksi on määritelty vähintään kahdeksan kohtausta kuukaudessa.

Älä jää yksin migreenin kanssa – migreeniyhdistys on tukenasi.

Next article