Levinneestä suolistosyövästä puhutaan silloin, kun paikallisesti edennyt sairaus estää parantavan leikkauksen tai syöpäsolut ovat muodostaneet etäpesäkkeitä. Yksilöllisesti toteutettu lääkehoito on levinneen suolistosyövän hoidon kulmakivi.
– Suolistosyövän hoidon tavoitteet määritellään levinneisyyden ja potilaan kunnon mukaan. Tilanteet ovat erittäin yksilöllisiä, joten myös hoidon on oltava potilaskohtaista, TYKS:n syöpätautien erikoislääkäri, osastoylilääkäri Raija Ristamäki sanoo.
Viidennes suolistosyöpädiagnooseista on joko edennyt tai etäpesäkkeitä muodostanut tauti.
– Toisinaan myös levinnyttä suolistosyöpää voidaan leikata, mutta riskinä on uusiutuminen. Mikäli tauti ei ole leikattavissa, hoito on palliatiivista eli oireenmukaista. Hoidon suunnittelussa huomioidaan myös potilaan vointi, kestääkö potilaan kunto ne hoitomuodot, josta tauti hyötyisi. Toisinaan potilaan jaksamisen kannalta rauhallinen hoitomuoto on sopivin, erityisesti jos taudin etenemismuoto on hidas, Ristamäki kuvailee eri mahdollisuuksia.
Lue myös: Syövän kanssa oppii elämään
Geenitutkimus yksilöllisen hoidon tukena
Levinneen suolistosyövän hoidon kulmakivi on yksilöllisesti toteutettu lääkehoito. Lääkehoitoa kohdennetaan potilaan yksilölliseen taudinkuvaan sopivaksi geenitutkimuksen avulla.
– Taudin lähtökohta vaikuttaa hoidon valintaan. Paksusuolen vasemmalta puolelta lähtöisin olevaa tautia hoidetaan toisin kuin oikealta puolelta alkunsa saanutta sairautta, Ristamäki sanoo.
– Potilaan geenimutaatioiden analyysi kertoo, mitä vasta-aineita sairauden hoidossa voidaan käyttää. Yksilöllisen lääkehoidon kehittyminen on parantanut levinneenkin suolistosyövän ennustetta merkittävästi, syöpätautien erikoislääkäri kiittelee.
Tänä vuonna Suomessa käynnistyy suolistosyövän seulontaohjelma, jolla pyritään edistämään varhaista diagnoosia.
– Varhain todettu sairaus on helpommin hoidettavissa. Tulevaisuudessa Suomessa tullaan seulomaan suolistosyöpää kahden vuoden välein kaikilta 60–74-vuotiailta, Ristamäki kertoo edistysaskelista.