Etusivu » Tulevaisuuden terveydenhoito » Uutta teknologiaa eteisvärinäpotilaan hoitoon
Eteisvärinä

Uutta teknologiaa eteisvärinäpotilaan hoitoon

Sulkulaite
Sulkulaite

Sydämen vasemman eteiskorvakkeen sulkutoimenpide on uusi hoitomuoto ehkäisemään eteisvärinäpotilaiden sydänperäisen aivohalvauksen syntymistä. Sulkulaite estää yhtä tehokkaasti eteisvärinään liittyviä aivohalvauksia kuin perinteinen verenohennushoito. Eniten sulkutoimenpiteestä hyötyvät potilaat, joilla vakavat vuodot estävät verenohennushoidon ja potilas on suuressa aivohalvauksen vaarassa.

Eteisvärinä on yleisin pitkäkestoinen rytmihäiriö ja hoitamattomana se altistaa aivohalvaukselle. Eteisvärinään liittyvä aivohalvaus aiheuttaa usein potilaalle vaikea-asteisen toimintakyvyn heikentymisen. Hyvin toteutetulla verenohennushoidolla, eli antikoagulaatiolla, voidaan tehokkaasti pienentää eteisvärinään liittyvää aivohalvausriskiä. Hoidon varjopuolena on kuitenkin suurentunut riski vuotokomplikaatioihin, joista haitallisin on aivoverenvuoto.

Kardiologian erikoislääkäri Sami Pakarinen kohtaa päivittäin eteisvärinää sairastavia potilaita:

‒ Eteisvärinäpotilaan aivohalvaus tai aivoverenvuoto aiheuttaa aina suurta inhimillistä kärsimystä potilaalle ja tämän läheisille. Ja myös hoitavalle lääkärille. Terveydenhuollon näkökulmasta molemmat lisäävät merkittävästi eteisvärinäpotilaiden hoidon kokonaiskustannuksia.

Perinteiseen varfariinihoitoon verrattuna uuden sukupolven antikoagulanttien dabagatraanin, rivaroksabaanin ja abiksabaanin edut ovat niiden helpompi annostelu, parempi teho aivohalvauksen estossa ja pienempi vuotoriski varfariinihoitoon verrattuna. Kaikkeen verenohennushoitoon liittyy kuitenkin aina vuotoriski.

‒ Huonotasoiseen varfariinihoitoon liittyy kaksinkertaisena sekä aivohalvauksen että merkittävän vuotokomplikaation riski hyvätasoiseen hoitoon verrattuna. Siksi huonoa varfariinihoitoa ei pitäisikään enää hyväksyä, vaan harkita uusien antikoagulanttien käyttöä, toteaa Pakarinen ja jatkaa: 

‒ Kuitenkin hyvinkin toteutettuun antikoagulaatiohoitoon liittyy potilaalle noin 10 % riski saada merkittävä vuotokomplikaatio kolmen vuoden hoidon jälkeen ja riski näyttää tästä vain lisääntyvän vuosi vuodelta. Ei siis ole ihme, että puolelta potilaista tuiki tarpeellinen antikoagulaatiohoito on keskeytynyt 3‒4 vuoden kuluttua sen aloituksesta. Siksi on hyvä, että vuotoriskissä oleville eteisvärinäpotilaille on nyt tarjolla uusi hoitomuoto, eteiskorvakkeen sulkutoimenpide, jolloin pitkäaikaista verenohennushoitoa ei enää tarvita.

Eteisvärinän aikana vasempaan eteiseen syntyvä verihyytymä sijaitsee yleensä eteiskorvakkeessa ja valtaosa eteisvärinään liittyvistä aivohalvauksista johtuu eteiskorvakkeeseen syntyneen hyytymän kulkeutumisesta verenkierron mukana aivoihin. Koska eteiskorvakkeella ei ole merkitystä sydämen toiminnalle, on jo pitkään kehitelty keinoja eteiskorvakkeen eristämiseksi sulkutoimenpiteellä muusta eteisestä. Tällöin riski eteiskorvakkeeseen mahdollisesti muodostuvasta ja liikkeelle lähtevästä verihyytymästä voitaisiin poistaa.

‒ Kyseessä on vaativa katetritoimenpide, jossa nivuslaskimosta uitetaan katetri sydämen vasempaan eteiseen. Katetrin kautta viedään sateenvarjon kaltainen sulkulaite eteiskorvakkeeseen tukkien sen kokonaan. Ajan myötä sulkulaitteen pinnalle muodostuu vastaavanlainen luonnollinen pinta kuin muuallakin eteisten sisäseinämissä on, kertoo Pakarinen.

Tutkimuksissa sulkulaitehoidolla on pystytty vähentämään eteisvärinään liittyviä aivohalvauksia yhtä tehokkaasti kuin perinteisellä verenohennushoidolla. Samalla vuotokomplikaatioita on ollut laitehoidon potilailla vähemmän kuin verenohennushoitoa saavilla. Hoitomuotona sulkulaitehoito on kuitenkin vielä uusi ja pitkäaikaisen hoidon tulokset puuttuvat.

‒ Tyypillinen laitehoitoon sopiva potilas on nykyään pysyvää eteisvärinää sairastava, jolla on hyvässä tai kohtalaisessa hoitotasapainossa oleva verenohennushoito ja uusi aivoverenvuoto. On mahdollista, että sulkulaitehoidon käyttöaiheet laajenevat jatkossa ja menetelmää käytetään yhä enemmän sellaisille eteisvärinäpotilaille, joilla on huomattavan suuri vuotovaara jo ennen kuin vakavia vuotoja ilmenee.

Tällaisen uuden hoitomuodon mahdollisuus tuo varmasti lohtua potilaille, joilla huomattava vuotovaara estää verenohennushoidon käytön, mutta ilman sitä potilas on suuressa aivohalvauksen vaarassa. Myös verenohennushoitoa toteuttavat avoterveydenhuollon lääkärit ottavat varmasti myönteisesti vastaan tämän uuden teknologian tarjoaman mahdollisuuden.

Tilaa uutiskirje!

Pysy ajantasalla ajankohtaisimmista aiheista ja uusimmasta sisällöstä!

Next article