Etusivu » Sydän ja verisuonitaudit » Tiedätkö, mistä sydämesi saa voimaa?
Sydämen terveys

Tiedätkö, mistä sydämesi saa voimaa?

sydan-terveys
sydan-terveys
Ubikinoni tehostaa sydänlihaksen energia-aineenvaihduntaa, suojaa sydäntä stressiltä ja ehkäisee kroonista hiljaista tulehdusta. Kuva: Getty Images

Sydän ahkeroi tauotta vuorokauden ympäri pitääkseen ihmisen liikkeessä. Se tarvitsee huomiota ja hellää hoivaa läpi elämän, jotteivat sen voimat pumpata verta elimistöön hyydy ennen aikojaan. Silti sydän huomataan monesti vasta, kun se ilmoittaa itsestään oireilemalla.

Selvitimme, miten sydämen pumppausvoimaa voi ylläpitää ja erotimme faktat fiktiosta.

1. Ravintolisien yhteydestä sydänterveyteen on tieteellistä tutkimusnäyttöä.

Totta. Esimerkiksi sydämen luontaisen energianlähteen, ubikinonin eli Q10 koentsyymin merkitystä sydämelle on tutkittu jo pitkään. Yli 20 vuoden aikana lähes sata tieteellistä tutkimusta on kiistatta osoittanut ubikinonin suotuisat vaikutukset sydänterveydelle. Ubikinoni tehostaa sydänlihaksen energia-aineenvaihduntaa, suojaa sydäntä stressiltä ja ehkäisee kroonista hiljaista tulehdusta.

Ubikinoni on ollut aktiivisen kansainvälisen tutkimuksen kohteena sydänpotilaiden keskuudessa, joissa ubikinonilisällä on saatu vaikuttavia tuloksia etenkin potilailla, joilla on sydämen vajaatoimintaa. Neljän vuoden tutkimusjakson jälkeen ubikinonilisällä hoidettujen potilaiden kuolleisuusriski sydän- ja verisuonitauteihin jopa puolittui. Tulokset näyttävät myös kantavan kauas. Potilaita tutkittiin 12 vuoden jälkeen ja sydänkuolleisuuden riski säilyi edelleen alhaisena, vaikka ravintolisän säännöllisestä nauttimisesta oli kulunut jo pitkän aikaa.

Seleeni on välttämätön hivenaine, jonka puutos ilmenee lukuisina terveysongelmina. Solujen energiantuotannossa se aktivoi ubikinonin, jolloin ne toimivat toisiaan vahvistavana tehoparina. 

Vahvaa tutkimusnäyttöä löytyy myös D-vitamiinin merkityksestä sydämen toiminnalle. D-vitamiinin puutostila sydämen vajaatoiminnan yhteydessä lisää tutkitusti riskiä sairastua muihin sydän- ja verisuonisairauksiin.

2. Elimistö tuottaa riittävästi ubikinonia luontaisesti sydämen energianlähteeksi.

Totta ja tarua. Keho tuottaa ubikinonia solujen energiantuotantoprosessiin itsekin, mutta ikääntyminen hidastaa ubikinonin tuotantoa, jolloin sen määrä elimistössä hiljalleen vähenee. Lisäksi esimerkiksi osa sydänsairauksista ja lääkkeet, kuten statiinien käyttö, saavat elimistön omat ubikinonivarastot hupenemaan riittämättömiksi.

3. Sydän ei jaksa pumpata ilman ubikinonia.

Totta. Ubikinoni on rakennusaine kaikkien solujen energiantuotannolle, mutta vuorokauden ympäri verta pumppaavan sydänlihaksen solut tarvitsevat polttoainetta vielä muita soluja enemmän.

4. Sydän oireilee, jos se ei saa riittävästi ubikinonia.

Totta ja tarua. Elimistö kertoo hupenevista ubikinonivarastoista tyypillisesti väsymyksenä ja heikotuksena. Ennemmin tai myöhemmin sydän viestii ubikinonivajeesta, mutta oireet voivat viitata myös moneen muuhun sairauteen, jonka vuoksi sydämen voikin olla haasteellista saada viestinsä perille. Sydämelle kannattaakin antaa virtaa jo ennen kuin varastot hupenevat.

5. Kaikki ubikinonivalmisteet edistävät sydänterveyttä.

Tarua. Ubikinonivalmisteissa on valtavia eroja. Imeytymätön ubikinoni ei auta sydäntä jaksamaan. Ubikinonin imeytymiseen puolestaan vaikutetaan valmistusmenetelmillä ja raaka-aineilla, joiden laatu vaihtelee valmistajasta riippuen. Kuluttajalle vertailu voi olla haastavaa, jonka vuoksi hyvä ohjenuora ravintolisämarkkinoilla on valita valmiste, mitä tutkimuksissa on käytetty.

Tieteellisiin tutkimuksiin valikoituu tyypillisesti markkinoiden korkeatasoisimmat ravintolisät, jotka on valmistettu lääketehtaille asetettujen laatuvaatimusten mukaisesti.

Lähteet: 1) Alehagen U., et al (2012). Cardiovascular mortality and N-terminal-proBNP reduced after combined selenium and coenzyme Q10 supplementation: A 5-yeas prospective randomized double-blind placebo-controlled trial among elderly Swedish citizens. Int J Cardiol. E-pub ahead of print. 2) S.A. Mortensen, F. Rosenfeldt, A. Kumar et al. (2014). Journal of the American College of Cardiology: Heart Failure; 2:641–649. 3) Porto, C.M., V. De Lima Silva, J. Soares Brito da Luz, B.M. Filho & V. Magalhães da Silveira (2017). Association between vitamin D deficiency and heart failure risk in the elderly. ESC Heart Failure. Published online in Wiley Online Library DOI: 10.1002/ehf2.12198.

Next article