Naisen hedelmällisyys lähtee alenemaan yleensä jo 30 ikävuoden jälkeen. Pakastamalla omia munasolujaan nainen voi saada lisäaikaa esimerkiksi sopivan kumppanin löytämiseen.
Kun tyttölapsi syntyy, on hänellä munasarjoissaan noin miljoona varhaisvaiheen munasolua. Ne muodostavat niin sanotun ainutkertaisen munasarjareservin. Hedelmälliseen ikään päästessään naisella on jäljellä noin 400 000 munasolua.
Naisen hedelmällisyyden lasku jyrkkenee nopeasti puolivälissä neljääkymmentä. Yksilöllinen vaihtelu on kuitenkin suurta. Lääkäri Johanna Aaltonen Ovumia Fertinova klinikalta kuvailee tutkimuksia, joiden avulla voidaan arvioida naisen hedelmällisyyttä.
– Antimüllerinen hormoni AMH on hormoni, jota erittyy munasarjoista naisen verenkiertoon. Tutkimalla AMH-pitoisuutta voidaan arvioida munasarjojen toimintareserviä. Myös gynekologisella ultraäänitutkimuksella saadaan käsitys munasolureservistä, kun arvioidaan munarakkuloiden määrää munasarjoissa. Samalla voidaan tarkistaa kohdun terveys.
Kun lisäksi otetaan huomioon naisen ikä, voidaan antaa melko hyvä arvio hedelmällisyydestä.
Vaikka yksilöllinen vaihtelu onkin suurta, alenee hedelmällisyys vääjäämättä iän myötä munasolujen määrän vähentyessä ja munasolujen laadun heiketessä. Jos raskausyritys alkaa vasta yli 40-vuotiaana, riski jäädä lapsettomaksi on jo suuri. Samalla kasvaa riski keskenmenoihin ja sikiön kromosomipoikkeavuuksiin.
Munasoluja pakastamalla lisäaikaa perheen perustamiseen
Munasoluja on aiemmin pakastettu lääketieteellisistä syistä hedelmällisyyden säilyttämiseksi. Aaltosen mukaan näin toimitaan esimerkiksi silloin, kun nainen alkaa saada munasarjoja vahingoittavia syöpähoitoja.
– Munasarjojen toimintaa voivat tuhota muun muassa rintasyövän hoidot. Myös esimerkiksi endometrioosi tai tietyt autoimmuunisairaudet voivat heikentää munasarjareserviä ennenaikaisesti.
Hedelmällisyyden säilyttämistä voidaan toivoa myös muista syistä. Pakastamalla omia munasolujaan alle 35-vuotiaana nainen voi saada lisäaikaa esimerkiksi sopivan kumppanin löytämiseen. Samalla säilytetään kauemmin mahdollisuus omaan geneettiseen lapseen. Ennakoivaa munasolujen pakastamista ei-lääketieteellisistä syistä tehdään Suomessa vain yksityispuolella, jolloin kaikki maksut jäävät pakastamista toivovalle naiselle tai pariskunnalle. Tutkimusten mukaan pääasiallisesti munasolujaan haluavat pakastaa naiset, joiden biologinen kello tikittää mutta joilta puuttuu kumppani.
– Joskus pakastamiseen halutaan ryhtyä myös silloin, kun parisuhde on olemassa. Aina lasten hankkimisesta ei nimittäin päästä yhteisymmärrykseen. On tärkeää muistaa, että lisääntyminen on parisuhteessa aina yhteinen asia, Aaltonen sanoo.