Naisen hedelmällisyys on korkeimmillaan 25 vuoden tietämillä, mutta synnyttäneiden keski-ikä vuonna 2017 oli 30,9 vuotta. Perheiden perustamista halutaan lykätä, mutta munasolut eivät välttämättä odota.
Naisella on munasoluja syntyessään yksilöllinen määrä, joka sijoittuu jonnekin 100 000 ja 500 000 välille. Mitä enemmän munasoluja, sitä pidempään hedelmällinen aika kestää. Hedelmällisyys alkaa laskea noin 30 vuoden iässä, ja 35 ikävuoden jälkeen tahti kiihtyy. Erot naisten munasarjojen reservissä ovat kuitenkin jo lähtökohtaisesti suuret, joten myös hedelmällisen iän kesto on yksilöllinen.
Helsinkiläinen Katariina*, 39, muistelee ajatelleensa, että lapsia voi hyvin saada vielä 46-vuotiaaksi asti.
– Ainakin omassa tuttavapiirissäni tällainen käsitys on aika yleinen, vaikka eihän se ihan näin ole. Kun omalla kohdallani lasta ei vuoden yrittämän jälkeen kuulunut, hakeuduin lapsettomuusklinikalle.
Tutkimustuloksia oli vaikea hyväksyä.
– Munarakkuloiden potentiaalista kertova AMH-arvo oli niin alhainen, että se olisi tyypillisesti vastannut pitkälle päälle nelikymppisen naisen hormonipitoisuutta. En halunnut uskoa, etten ehkä koskaan saisi lasta, vaikka olin vasta 38-vuotias, Katariina sanoo.
Aina on toivoa
Alhainen AMH-arvo ei automaattisesti tarkoita lapsettomuutta. Pienilläkin pitoisuuksilla raskaus on mahdollinen.
– Siitä elävä todiste on sylissäni pötköttävä viiden viikon ikäinen nyytti, Katariina sanoo onnellisesti myhäillen.
Ensimmäinen Katariinaa hoitanut lääkäri suositteli hedelmättömyyshoitojen lopettamista tuloksettomina kolmen kuukauden hoitojakson jälkeen. Nainen ei kuitenkaan niellyt kuulemaansa, vaan etsi käsiinsä toisen lääkärin ja hoitomenetelmän.
– Lääkäri totesi mahdollisuuksien olevan heikot, mutteivät olemattomat. Vahvat hormonihoidot vaihdettiin kevyempiin lääkkeisiin ja kahden viikon kuluttua kolme munasolua onnistuttiin hedelmöittämään. Yksi niistä on nyt sylissäni, kaksi tallessa blastokystina pakkasessa.
Tuore äiti rohkaisee kolmenkympin ylittäneitä, vauvasta sitten joskus tulevaisuudessa haaveilevia naisia, selvittämään omaa hedelmällistä potentiaalia AMH-testillä jo varhaisessa vaiheessa.
– Jos olisin tiedostanut munasolureservini vähäisyyden, olisin pakastanut alkioita jo ennen kuin tilanne oli näin huono. Tarinani kuitenkin osoittaa, että surkeallakin ennusteella on mahdollista päästä onnelliseen lopputulokseen, Katariina päättää ja kannustaa kanssasisariaan sinnikkyyteen.
*Haastateltavan nimi on muutettu.