Skip to main content
Etusivu » Päihde- ja mielenterveys » Ulkoisista odotuksista luopuminen voi tuoda kadonneen itsetunnon takaisin
Henkinen hyvinvointi

Ulkoisista odotuksista luopuminen voi tuoda kadonneen itsetunnon takaisin

itsetunto
itsetunto
Jaksamisen rajoilla on tärkeää osata palata perusasioihin. Kuva: Unplash

Yhteiskunnan uskomus näyttää olevan, että ihmisen työkyky on vakio: mihin kyettiin eilen, kyetään tänään ja huomennakin. Ehkä vieläkin mieluummin tsempataan ja tehdään aina vain enemmän, nopeammin ja paremmin. 

Liian usein kuulee kuitenkin tosielämän kertomuksia siitä, että työssä ei jakseta yhtä hyvin kuin aikaisemmin. Riittämättömyyden tunne ja uupuminen ovat monelle viereisen huoneen työkaveriakin läheisempiä tuttavuuksia. Jaksamattomuuden ongelmiin puututaan helposti vasta sitten, kun ne ovat jo kaivautuneet syvälle ja aiheuttavat vakavia oireita. Tätä on päässyt todistamaan moneen kertaan myös Mielenterveyden keskusliiton kuntoutusneuvoja Jyrki Rinta-Jouppi

Työkyky vaihtelee hyvin paljon erityisesti arjen tapahtumien mukaan. Silti harvoin työyhteisössä koetaan vaivattomana puhua esimiehelle riittämättömyyden tunteestaan tai ehdottaa työtehtävän tai työajan muuttamista. Näin siitäkin huolimatta, että jokaisen esimiehen tulisi ymmärtää, että jo pienillä muutoksilla ja vastaan tulemisilla päästäisiin vähäisemmällä haitalla kuin sairaslomakierteellä.

Aiemmin saattoi olla helpompaa pärjätä laajempialaisissa tehtävissä, mutta nykyisessä jatkuvan tehostamisen ja erikoistumisen aikakaudella koetaan liian suuria odotuksia sekä ulkopuolelta että itseltään. Täydellisyyden tavoittelun sijaan olisi kuitenkin tärkeää oppia itse huolehtimaan omista voimavaroistaan ja sanomaan ei, kun rajat tulevat vastaan – myös silloin, kun paineet tulevat ulkopuolelta.

Erityisesti nuorten työelämään sijoittumisen kannalta on tärkeää jakaa kouluissa laajasti tietoa muun muassa opiskelumahdollisuuksista sekä ohjata heitä kartoittamaan itseään motivoivia aloja. Valitettavan usein kuulee, että oman elämän isoja päätöksiä, esimerkiksi opiskelupaikoista, tehdään yhdessä kaverin kanssa eikä mietitä, onko ala juuri itseään kiinnostava. Jos opiskelussa tulee sitten vastoinkäymisiä, ei voimavarat ehkä riitäkään kun ei ole motivaatiotakaan.

Unelmia kohti on helpompi mennä kuin painia ongelmien kanssa

Monella ihmisarvo ja se, mistä se rakentuu, hämärtyvät. Meidän yhteiskunnassamme työ koetaan niin arvokkaaksi, että sekä ihmisarvo että oma asema yhteiskunnan jäsenenä määritetään helposti sen mukaan.  Äärimmillään työelämän ulkopuolelle jääminen vie arvon kaikelta tekemiseltä ja lopulta omasta arjestaankin. Ajatus siitä, että pelkkä olemassaolo riittää olemaan yhteiskunnalle tärkeä, hukkuu talouskasvun ja työttömyyden ongelmia painottavassa yhteiskunnallisessa keskustelussa.

Jaksamisen rajoilla on tärkeää osata palata perusasioihin, omaan arkeen ja miettiä, mitä itse voi tehdä oman hyvinvointinsa edistämiseksi. On selvitettävä, mihin oma motivaatio kohdistuu. Omien resurssien tunnistamiseen ja motivaation löytämiseen olisikin voitava saada tukea tarvittaessa.

On hienoa huomata, kuinka ihminen muuttuu silmissä, kun saa hyväksyntää ja hyväksyy itse itsensä.

Palvelun tarjonta maassamme on vahvasti organisaatiolähtöistä; tietyllä määrällä rahaa toteutetaan tiettyjä palveluja. Palvelun tarjoajia on paljon ja järjestelmä on pirstaleista, jolloin ihmisen on vaikea löytää oikea palvelu oikeaan aikaan. Kun käy niin, että oikeaa apua ei ole saatavilla sieltä, mistä sitä on lähdetty hakemaan, seuraa turhautumista, eikä ihminen helposti hakeudu enää toiseen paikkaan. Lisäksi avunhakijoita saatetaan käännyttää pois, koska eivät ole palveluntarjoajan näkökulmasta ”vielä tarpeeksi huonossa kunnossa”. Tämä ratkaisu osoittautuu yhteiskunnalle huomattavasti kalliimmaksi, kun autetaan vasta sitten, kun ongelmat ovat jo kasvaneet sen sijaan, että puututtaisiin varhaisessa vaiheessa.

Sote-uudistuksessa on puhuttu terveydenhoitopalvelujen asiakaslähtöisyydestä. Useat asiantuntijat suhtautuvat siihen epäilevästi, mutta Rinta-Jouppi itse kuitenkin toivoo tulevaisuuden tuovan nykyistä potilaskeskeisempää hoitopalveluiden tarjontaa. 

Lue myös: Masennukseen kannattaa hakea apua ajoissa

Mielenterveyden keskusliiton järjestämillä valmennuskursseilla lähdetään juuri jokaisen omista tavoitteista ja voimavaroista liikkeelle. Kursseilta on saatu hyviä tuloksia lyhyelläkin seurannalla: puolet osallistujista on päässyt joko työelämään tai opiskelemaan. On hienoa huomata, kuinka ihminen muuttuu silmissä, kun saa hyväksyntää ja hyväksyy itse itsensä. Se auttaa pitämään huolta omasta itsetunnostaan ja luottamaan omaan motivaatioonsa sekä luopumaan ulkoisista odotuksista.

Kun ihminen kohdataan kokonaisvaltaisesti, on helpompi tunnistaa ja pyrkiä kohti onnistumisen tunteita tuovia asioita. Onnistumisen kokemukset puolestaan muuttavat ongelmat unelmiksi – ja niitä kohti on hyvä mennä.

Next article