Etusivu » Neurologiset sairaudet » Suomeen perustetaan Kansallinen Neurokeskus tukemaan neurotieteiden tutkimusta ja innovaatioita
Aivoterveys

Suomeen perustetaan Kansallinen Neurokeskus tukemaan neurotieteiden tutkimusta ja innovaatioita

kansallinen neurokeskus
kansallinen neurokeskus

Aivojen toimintahäiriöitä aiheuttava sairaus koskettaa lähes jokaista suomalaista tai hänen läheistään jossain elämänvaiheessa. Kansallinen Neurokeskus tarjoaa ”yhden luukun” suomalaiseen neurotieteiden tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Tämä mahdollistaa innovaatiot sekä uusien täsmähoitojen kehittämisen.

Kansallisen neurokeskuksen perustamisvaiheen johtaja, neurokirurgian dosentti Mikael von und zu Fraunberg kertoo, että perustettava keskus seuraa työssään jo aiemmin perustettuja osaamiskeskuksia, kuten syöpäkeskusta, genomikeskusta ja biopankkien osuuskuntaa. Kuopioon sijoittuva neurokeskus aloittaa toimintansa vuonna 2021.

– Keskeisenä tavoitteenamme on mahdollistaa tutkijoiden ja eri sidosryhmien välinen yhteistyö. Tällöin neuro- ja aivosairauksiin liittyvä tieto on helposti ja keskitetysti saatavilla, hän toteaa.

Arvokas potilasryhmä

Joka toinen mies ja kolmas nainen sairastuu elämänsä aikana johonkin aivosairauteen, jolle on tyypillistä alkuvaiheen diagnostiikan haastavuus.

Pelkästään tämän potilasryhmän hoito kustantaisi valtion koko terveydenhuollon budjetin.

Muun muassa muistisairauksien osalta tilanne voi muuttua hyvinkin nopeasti valtion talouden kannalta kestämättömäksi, sillä ennusteiden mukaan väestön ikääntymisen seurauksena Suomessa on vuonna 2050 noin 500 000 muistisairasta.

– Pelkästään tämän potilasryhmän hoito kustantaisi valtion koko terveydenhuollon budjetin. Aivosairauksien uusia tutkimus- ja hoitomenetelmiä tarvitaan nopeasti, Fraunberg painottaa.

Uutta tietoa etsitään muun muassa FinnGen-genomitutkimuksella, jonka tavoitteena on kartoittaa yli puolen miljoonan suomalaisen geeniperimä. Toinen kiinnostava pilottitutkimus on Aalto-yliopiston koordinoima hanke, jossa rakennetaan parhaillaan aivojen lepotilatoiminnan kuvantamiseen keskittyvää kansallista verkostoa ja siihen liittyvää toiminnallisen aivokuvantamisen biopankkia.

MS-tauti lisääntyy

Uusia menetelmiä kaivataan myös MS-taudin tutkimukseen, diagnostiikkaan ja hoitoon. Tautiin sairastuneiden määrä on kasvanut viimeksi kuluneiden 15 vuoden aikana noin 1,5 kertaiseksi 2000-luvun alkuun verrattuna.

Tällä hetkellä Suomessa on yli 10 000 MS-tautipotilasta.

– MS-taudin diagnostiset kriteerit ovat höllentyneet. Ihmiset hakeutuvat tutkimuksiin herkemmin ja toisaalta tutkimuksia tehdään aiempaa enemmän. Myös tutkimusfasiliteetit ovat kohentuneet, HUS:n Neurokeskuksen osastonylilääkäri ja Helsingin yliopiston neuroimmunologian professori Pentti Tienari selventää.

MS-tauti on yleisin nuorten aikuisten liikunta- ja toimintakykyyn vaikuttava keskushermoston sairaus. Varhaisemman ja herkemmän diagnostiikan ansiosta esimerkiksi MS-taudin ennuste on muuttunut huomattavasti paremmaksi. Sairaus diagnosoidaan oirekuvan, neurologisten testien, aivojen kuvantamisen ja selkäydinnesteen analyysin perusteella. Tyypillinen sairastumisikä on 30 ikävuoden molemmin puolin.

– Taudin syytä ei vielä tiedetä, mutta taudinkulun hidastamiseen on olemassa peräti yhdeksän erilaista lääkeainetta. Syvällistä tutkimusta tarvitaan sekä MS-taudin syntymekanismin selvittämiseen, että yksilöllisen lääkehoidon kehittämiseksi, Tienari summaa.

Vaikka MS muuttaa arkea on silti mahdollista elää itsensä näköistä elämää. Lue lisää!

Next article