Unettomuus on merkittävä kansanterveydellinen haaste, joka koskettaa yli miljoonaa suomalaista. Esimerkiksi työstressillä ja epäsäännöllisillä työajoilla on todettu olevan selkeä yhteys unettomuuteen. Myös perinteisten unilääkkeiden pitkäaikaiskäyttö on syynä monen suomalaisen uniongelmiin.
– Psykososiaalinen eli toiminnallinen unettomuus on yleisin unettomuuden laji. Lähes jokainen ihminen kärsii jossakin elämänsä vaiheessa siitä eli huonosti nukutuista öistä ja unettomuuden aiheuttamasta päiväaikaisesta väsymyksestä, toteaa Helsingin uniklinikan unihoitaja Anne Huutoniemi.
Huutoniemen mielestä on luonnollista, että päiväsaikaan käsittelemättömät asiat hiipivät yöllä mieleen ja pitävät hereillä, kun mielessään jäsentelee asioita.
– Unettomuuden hoidon kannalta tärkeintä on pureutua unettomuuden aiheuttajaan eli elämäntilanteeseen liittyvien huolien selvittelyyn tai menetyksen läpikäymiseen. Unilääkkeet ovat suositeltava lyhytaikainen apukeino, mikäli niiden käyttö pysyy lyhytaikaisena, eivätkä ne synnytä riippuvuutta.
Lyhytaikaiseksi luokiteltu unettomuus kestää korkeintaan 12 viikkoa, ja se liittyy usein elämäntilanteeseen.
Uniapnea on neurologinen unihäiriö
Uniapnea on neurologinen unihäiriö, jossa hengitys pysähtyy lyhyeksi ajaksi kerrallaan ja jotta se käynnistyisi uudelleen nukkuja havahtuu unestaan. Tällaisia hengityskatkoksia ja siis myös unesta havahtumisia voi olla jopa satoja yön aikana.
Seurauksena on rikkonainen yöuni, joka ei palauta elimistöä. Siitä puolestaan on seurauksena päiväväsymystä ja tahatonta nukahtelua päiväaikaan, keskittymisvaikeuksia, muistiongelmia, mielialan laskua ja painon nousua. Pitempään jatkuessaan hoitamattomana uniapnea altistaa metaboliselle oireyhtymälle, tyypin II diabetekselle sekä verenpainetaudille ja sydän- ja aivoinfarkteille.
Uniapneaa voidaan sairastaa vuosia ilman diagnoosia, jolloin sairaus tuo mukanaan uusia sairauksia ja oireita.