Etusivu » Hengityselimet » Hengitysliiton asiantuntija: ”Imastonmuutos vaikuttaa hengitysterveyteen”
Keuhkojen hyvinvointi

Hengitysliiton asiantuntija: ”Imastonmuutos vaikuttaa hengitysterveyteen”

hengitysliitto-mervi-puolanne
hengitysliitto-mervi-puolanne
Kuva: Janne Elovirta / Hengitysliitto

Mervi Puolanne

järjestöjohtaja, Hengitysliitto

Ilmaston lämpenemisen aiheuttamat muutokset vaikuttavat useilla eri tavoilla elinympäristöömme ja terveyteemme. Haitalliset vaikutukset hengitysterveyteen tuntuvat erityisesti ikääntyneillä ihmisillä ja pitkäaikaissairailla.

Aikuinen hengittää noin 15 m3 ilmaa joka päivä. Vaikka ilmansaasteet ovat näkymättömiä, niillä voi olla vakavia seurauksia hengitysterveydelle, sydämelle ja muille elimille. Tavallisimpia haittavaikutuksia ovat erilaiset ärsytysoireet ja hengitysvaikeudet. Hengityssairailla sairauden pahenemisvaiheiden riski nousee. Helteet lisäävät vaikeaa hengityssairautta sairastavilla riskiä menehtyä ennenaikaisesti.

Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan altistuminen ilmansaasteille lyhentää keskimäärin jokaisen eurooppalaisen elinikää vuodella. Altistumisen haittavaikutuksia voi verrata passiiviseen tupakointiin, sillä erotuksella, että ihminen ei voi valita hengittääkö vai ei.

Olemme Suomessa onnekkaita, sillä meillä on vielä toistaiseksi ollut ilma maailman puhtaimpien joukossa. Silti ajoittain kaukokulkeumat tuovat ilmansaasteita tai laajojen maastopalojen tuottamia pienhiukkasten kaukokulkeutumia meillekin.

Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan altistuminen ilmansaasteille lyhentää keskimäärin jokaisen eurooppalaisen elinikää vuodella.

Ihmiset kiinnostuvat keuhkojensa terveydestä usein silloin, kun he sairastuvat. Tämänhetkisen arvion mukaan noin joka viidennellä suomalaisella on hengityshäiriöitä tai diagnosoitu hengityssairaus. Luku on korkea ja näyttää siltä, että sairastavien määrät lisääntyvät tulevaisuudessa. 

Hengityssairaudet ovat pitkäaikaissairauksia, joiden kanssa on mahdollista elää hyvää elämää. Yleisimpiin sairauksiin löytyy hoitokeinoja, vaikka niitä ei pysty parantamaan. Astmaa ja keuhkoahtaumatautia on mahdollista hoitaa lääkityksen avulla, uniapneaan tehoaa usein elämäntapojen muutokset ja tarvittaessa CPAP-ylipainehengityslaitehoito.

Yhteisiä tunnuspiirteitä omahoidolle näissä sairauksissa on terveellisten elämäntapojen, kuten savuttomuus, liikunta, ruokavalio, noudattaminen. Sisäilmasta oireilevien ja sairastavien kohdalla ratkaisuvaihtoehdoista käydään edelleen keskustelua, sillä yleispäteviä ratkaisuja ei toistaiseksi tunneta.

Hengitysterveyden riskitekijöitä on mahdollista vähentää elämäntapoihin ja luontoon liittyvillä valinnoilla sekä kaavoitukseen ja rakennussuunnitteluun liittyvillä ratkaisuilla. Osa ratkaisuista on pieniä päätöksiä, joita meistä jokainen voi arjessa toteuttaa. Näitä ratkaisuja suositamme niin terveille kuin sairastaville.

Osa ratkaisuista on taasen kiinni päättäjien tahdosta ja puitteista, joilla he ohjaavat yhteiskuntamme kehitystä. Kun toimimme ajoissa, meillä on aikaa sopeutua muutokseen ja suojella tulevia sukupolviakin. Yhdessä saamme aikaan enemmän.

Hengitysliitto on 6.11. julkaissut sää- ja ilmastoriskiohjelman, jossa esitellään 10 keinoa ennaltaehkäistä hengitysterveyteen ja rakentamiseen liittyviä riskejä. Tutustu ohjelmaan hengitysliitto.fi.

Next article