Etusivu » Hengityselimet » Yhteiskunnan otettava suurempi vastuu sisäilmaongelmista
Hengityselimet

Yhteiskunnan otettava suurempi vastuu sisäilmaongelmista

Kuva: Getty Images

Huono sisäilma ja siitä aiheutuvat sairaudet ovat yhteiskunnallinen ongelma, joka pitää uskaltaa ottaa puheeksi ja miettiä tehokkaita keinoja sen ratkaisemiseksi.

Sisäilmaongelmista aiheutuvat terveydenhuollon kustannukset ovat hälyttävän suuria verrattuna korjaus- ja uudisrakentamisen investointeihin ja ylläpitokuluihin.

Työterveyslaitoksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusten mukaan altistuminen sisäilmaongelmille koskee jopa miljoonaa suomalaista, ja jo oireilevia on kymmeniä tuhansia. Suurimmassa vaarassa altistumiselle ovat lapset, nuoret ja hengitystiesairaat henkilöt.

Työterveyshuollon ja ympäristölääketieteen professori Tuula Putuksen mukaan sisäilmasairauksien hoito on Suomessa nykyään heikolla tasolla ja tutkitaan helposti vain astmaa, kun aikaisemmin keuhkosairauksia tutkittiin perusterveydenhuollossa nykyistä monipuolisemmin. Yhtenä virheenä hän näkee muun muassa sen, että maassamme ei ole enää yhtään sisäilmasairauksien poliklinikkaa:

– Huonosta sisäilmasta kärsiviä potilaita on lähetetty jopa psykoterapiaan toiminnallisten häiriöiden poliklinikoille, joiden henkilökunta ei ole hengityssairauksien ammattilaisia. Tällöin potilaan hoidon lisäksi väärään suuntaan menee myös valtavia määriä terveydenhuollon resursseja ja kustannuksia, hän sanoo.

– Luottamus terveydenhuollon järjestelmään horjuu tällaisten kokemusten jälkeen. Yhteiskunnan pitää ottaa suurempi vastuu terveydenhuollon toimivuudesta, kun immunologisista ja allergologisista mekanismeista tiedetään hyvin paljon, vaatii Putus.

Julkisten rakennusten sisäilma valtioneuvoston kohteena

Useat ministerit käynnistivät isolla pensselillä kuluvan vuoden alussa Terveet tilat 2028 -hankkeen, jonka tavoitteena on, että kaikkien julkisten rakennusten sisäilma on kunnossa vuoteen 2028 mennessä.

Putuksen mukaan olemme aika ison urakan edessä, sillä korjausvelkaa on jo nyt useiden miljardien eurojen edestä. Hanke edellyttää paljon resursseja myös siksi, että Suomessa monet julkiset rakennukset ovat vanhoja ja sisäilmaongelmia löytyy jopa uusistakin rakennuksista.

Putus kertoo myös Satakunta-hankkeesta, joka perustettiin auttamaan kuntia täyttämään Terveet tilat 2028 -hankkeen tavoitteet. Satakunta-hankkeessa myös seurataan potilaiden terveydentilan kehitystä korjausrakentamisen yhteydessä.

– Näyttöä on jo nyt, että korjaaminen kannattaa ja sairastuneet ihmiset tulevat terveiksi, kunhan rakentamiseen panostetaan, Putus painottaa.

Rakennusvaiheiden valvontaa lisäämällä sisäilmaongelmaa ei Putuksen mukaan kuitenkaan korjata, sillä sen sijaan, että rakentajat ottaisivat ongelmasta vastuuta, he sanovat rakentavansa juuri sitä, mitä tilataan.

– Näen pikemmin niin, että kilpailutussäädöksiä pitäisi muuttaa siten, että kuntien ei olisi pakko ottaa halvinta tarjousta vastaan, vaan sopivimman ja parhaiten tarpeisiin vastaavan, Putus ehdottaa.

Next article