Etusivu » Diabetes » Pintanaarmu ei ole pikkujuttu diabeetikon jaloissa
Diabeetikon jalkaongelmat

Pintanaarmu ei ole pikkujuttu diabeetikon jaloissa

Diabeetikon jalat
Diabeetikon jalat
Kuva: Adobe Stock

Diabeetikon jalat ovat alttiimpia jalkavammoille, ja pienikin vaurio voi johtaa vakavaan tulehdukseen ja jopa raajan menetykseen. Miksi näin ja miten jalat pysyvät kunnossa? Erikoislääkäri Tapani Ebeling Oulun yliopistollisesta sairaalasta vastaa.

1. Miksi diabetes altistaa jalkavaurioille?

Diabetes aiheuttaa jalkoihin tuntohäiriöitä ja verenkierron ongelmia. Alentuneen suojatunnon seurauksena ihon kuormitusalueelle voi tulla huomaamatta vaurioita. Pienetkin vammat voivat kehittyä pahoiksi, kun kipu- ja tuntoaisti eivät anna normaaleja varoitusmerkkejä. Lisäksi tupakointi ja korkea kolesteroli heikentävät valtimoverenkiertoa ja johtavat diabeetikolla herkästi alaraajojen tukoksiin.

2. Millä tavoin jalkavaurioita voidaan välttää?

Tärkeintä ja tehokkainta hoitoa on ennaltaehkäisy. Diabeetikon tulisi tutkia jalkansa päivittäin, etteivät mahdolliset pienet vauriot pääse pahenemaan. Jalkaterapia pitää jalkojen kuntoja yllä, ja jalkahoitajan silmän alla pienet vauriot jäävät ajoissa kiinni.

Asianmukaiset kengät ovat diabeetikolle ensisijaisen tärkeät jalkojen virheasentojen välttämiseksi. Näihin tulisi kiinnittää erityistä huomiota tilanteissa, joissa potilaalla on joskus ollut pitkäkestoinen jalkahaava. Säännöllisen jalkaterapian ja oikeanlaisten jalkineiden avulla voidaan tutkitusti vähentää haavan uusiutumisriskiä huomattavasti.

Kaiken a ja o jalkojen hoidossakin on kuitenkin hyvä diabeteksen hoitotasapaino eli lähellä normaalilukemia olevat glukoosiarvot. Hyvä hoitotasapaino ja riskitekijöiden, kuten tupakoinnin, ylipainon ja korkean kolesterolin välttäminen, pitävät suojatuntoa yllä ja estävät kuormitushaavojen muodostumista.

Lue myös: Pihkasalva hoitaa diabeetikon haavat

3. Miten jalkahaava hoidetaan?

Tärkeää on, että haava todetaan riittävän ajoissa. Pienikin punoitus, kipu, ihorikko tai poikkeava oire jalassa on syy näyttää jalkaa hoitajalle, jos oire pysyy jalassa muutaman vuorokauden ajan. Diabeetikon oman tarkkailun lisäksi jalkaterapeutit ja –hoitajat ovat avainasemassa pinnallisten vaurioiden havaitsemisessa ja potilaan hoitoon saattamisessa varhaisessa vaiheessa.

Havaitsemisen jälkeen haavaa hoidetaan kuten muitakin kroonisia haavoja, mutta sen tarkkailu vaatii erityistä huolellisuutta, jotta mahdollinen infektio havaitaan riittävän aikaisin. Tulehtunutta haavaa hoidetaan antibiooteilla, vakavissa tapauksissa kudosvaurion eteneminen pysäytetään ja raaja pelastetaan leikkaamalla. Diabetekseen liittyvä jalkainfektio on erityisen vakava tila, joka vaatii nopeaa ja useimmiten moniammatillista hoitoa.

Diabeetikon haavoja hoidetaan aiheisiin perehtyneissä yksiköissä, kuten diabetesjalkapoliklinikoilla tai haavakeskuksissa.

4. Millaisia riskejä hoitamattomat haavat voivat aiheuttaa?

Ihon kuormitusalueelle syntyvä kovettuma voi johtaa salakavalasti ihorikkoon ja äkilliseen, rajuun jalkainfektioon ja jopa bakteeriperäiseen yleistulehdukseen, verenmyrkytykseen. Tällainen raju tulehdus voi johtaa raajan menetykseen ja jopa hengenvaaraan.

Huolellinen hoito pitää kintut kunnossa

82-vuotiaalla Aune Julkusella todettiin tyypin 2 diabetes muutama vuosi sitten. Huolellisella omahoidolla vointi on pysynyt hyvänä ja jalat terveinä.

Pirteä Aune vannoo maalaisjärjen nimeen hyvän hoitotasapainon ylläpitämisessä.

– Syön terveellisesti ja vältän herkkuja, mutta nautin elämästä enkä elä tiukkapipoisesti. Välillä pitää vähän herkutellakin, Julkunen hymyilee.

Julkunen käy jalkahoitajalla kahdesti vuodessa, muuten jalat pysyvät kunnossa vanhoilla, hyviksi havaituilla, konsteilla.

– Tiedostan jalkavaurioiden riskit ja hellin jalkojani sen mukaisesti. Pesen säännöllisesti, enkä jätä jalkoja märäksi, vaan kuivaan kunnolla ja sen jälkeen rasvaan huolella. Kynnet pidän aina siisteinä, liian pitkät altistavat vaurioille, Julkunen kertoo.

Jalkojen päivittäisten hoitorutiineiden yhteydessä tulee samalla tarkkailtua jalkojen kuntoa, jolloin mahdolliset pienetkin haavaumat havaitaan ajoissa.

– Pienintäkään naarmua ei ole ollut, Julkunen sanoo tyytyväisenä.


Next article