Etusivu » Dermatologia ja ihonhoito » Atooppisen ihottuman hoidot kehittyvät ja hoitokäytännöt muuttuvat
Atooppinen ihottuma

Atooppisen ihottuman hoidot kehittyvät ja hoitokäytännöt muuttuvat

Atooppisen ihottuman hoidon kulmakivi on ihon rasvaus perusvoiteella ja lisäksi lääkevoiteilla ihottuman ollessa aktiivinen. Kuva: Getty Images

Atoopikon kannattaa hakeutua uudelleen lääkärin vastaanotolle, mikäli oireet eivät ole hallinnassa. 

Atooppinen ihottuma on yleisin suomalaisten ihosairaus. Dosentti, ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Laura Huilaja sanoo, että noin joka 10. aikuinen ja jopa joka viides lapsi sairastaa atooppista ihottumaa. Atooppista ihottumaa sairastavan tavallisimpia oireita ovat ihon kuivuminen ja punoitus sekä hankala kutina, joka haittaa yöunta ja vaikuttaa esimerkiksi tällä tavoin myös elämänlaatuun.

– Atooppinen ihottuma on enemmän kuin pinnallinen ihovaiva. Vaikeana se vaikuttaa arkeen ja useaan eri elämän osa-alueeseen aiheuttaen myös esimerkiksi ulkonäköpaineita. 

Atooppiselle ihottumalle on ominaista aaltomaisuus, jolloin atoopikon elämää jaksottavat paremmat ja toisaalta taas vaikeammat vaiheet. 

– Usein aaltoilu on ennakoimatonta, mutta esimerkiksi stressitilanteissa ihottumakin on usein aktiivisempi, Huilaja kuvailee. 

Huilajan mukaan herkästi ajatellaan, että atooppinen ihottuma on vain lasten sairaus, vaikka sitä sairastaa myös aikuisväestö.

– Suurimmalla osalla aikuisista sairastavista kuitenkin on jo lapsena ollut atooppinen ihottuma tai muita atopiaryhmän sairauksia, kuten siite- tai eläinpölyallergiaa tai astma.

Kutinasta ja muista oireista ei kannata kärsiä turhaan

Atooppisen ihottuman hoidon kulmakivi on ihon rasvaus perusvoiteella ja lisäksi lääkevoiteilla ihottuman ollessa aktiivinen. 

– Voiteiden lisäksi lisähoitona voidaan käyttää valohoitoja ja vaikeammissa tautimuodoissa joskus myös sisäisesti annosteltavia lääkkeitä, joko tablettina tai pistoksena. Lääkäri määrittää hoidon aina kullekin potilaalle yksilöllisesti, Huilaja sanoo. 

Aiemmin atooppisen ihottuman hoitovaihtoehtoja oli vähän. Nyt hoidot ovat kehittyneet ja hoitokäytännöt muuttuneet. Huilaja kannustaa hakeutumaan uudelleen lääkärin vastaanotolle, mikäli oireet eivät ole hallinnassa ja nykyisten hoitojen teho ei tunnu riittävän. 

– Monet sairastavat ovat joutuneet ulos hoidon piiristä, kun on koettu, ettei riittävää apua saa. Joskus kuitenkin jo pelkkä hoito-ohjeiden päivittäminen saattaa riittää, eikä uusia lääkkeitä edes tarvita. Kenenkään ei tarvitse jäädä yksin oireidensa kanssa.

Next article