Etusivu » Allergia, Iho ja Astma » Kohti oireetonta arkea
Astma

Kohti oireetonta arkea

astma
astma
Kuva: Getty Images

Jos henkeäsi ahdistaa, hakeudu hoitoon ja tarkista tottumuksesi.

Vinkuvaa hengitystä ja hengenahdistusta? Pitkittynyttä yskää, limannousua, keuhkoputkien yliärtyvyyttä eli hyperaktiivisuutta sekä keuhkoputkien vaihtelevaa ahtautumista? Kaikki edellä mainitut ovat astmalle tyypillisiä oireita, joista sinun kannattaa hakeutua tutkimuksiin. Astman taustatekijät ovat yksilöllisiä ja sairaus voi puhjeta missä iässä tahansa.

Usein sairastumiseen liittyy pitkittynyt hengitystietulehdus, mutta aina astmalle ei löydy syytä. Astmalle altistavista riskitekijöistä tiedetään allergiat ja atopiat, geeniperimä, allerginen nuha, tupakointi ja passiivinen tupakointi sekä ylipaino. Sisätilojen kosteus- ja homevaurioilla on yhteys astman syntyyn ja pahenemiseen, mutta syy-seuraussuhteet ovat vielä epäselviä.

Astma on keuhkojen limakalvojen pitkäaikainen tulehdussairaus, johon liittyy oireiden vaihtelua: hyviä jaksoja voi seurata pahenemisvaihe. Kevään tulo sekä erilaiset sää- ja ilmastoriskit voivat lisätä astmaoireita. Tulehtuneet limakalvot aistivat herkästi siite- ja katupölyä, voimakkaita tuoksuja, tupakansavua, ilmansaasteita, pakkasilmakin ärsyttää. Fyysistä rasitusta tulee vältelleeksi, vaikka ei pitäisi. Hyvä fyysinen kunto edesauttaa hoitotasapainon saavuttamista ja ylläpitoa. Hengästyminen ja liikunta ovat siksi jokaiselle tarpeen.

Astman kanssa on mahdollista elää täysipainoista elämää ja oireetonta arkea. Oikea lääkitys ja lääkkeenottotekniikka sekä järkevät elämäntapavalinnat mahdollistavat hyvän hoitotasapainon noin 80−85 % astmaa sairastavista.

Lue myös: Astmaa voidaan hoitaa tehokkaasti

Mitä varhaisemmin astma tunnistetaan, sen parempi. Hoitamattomana astmatulehdus voi johtaa pahimmillaan keuhkojen toiminnan pysyvään huonontumiseen. Astma diagnosoidaan yleensä puhalluskokeiden eli spirometrian ja viikon kestävän PEF-mittausten seurannan perusteella. Oikeaa lääkkeenottotekniikkaa kannattaa säännöllisesti palauttaa mieliin terveydenhoitoalan ammattilaisen tai farmaseutin ohjaamana, jotta otettu lääke voi myös oikeasti auttaa.

Astman lääkehoidon perustana on hengitettävä eli inhaloitava kortisoni. Lääkeyliherkkyydet ovat yleisiä, joten lääkärin kanssa kannattaa keskustella myös tavallisten särky- ja muiden reseptivapaiden lääkkeiden käytöstä.

Kaikille astmaa sairastaville on saatavilla avointa ja ilmaista tukea esimerkiksi Hengitysliitosta. YouTube-kanavaltamme löydät astman omahoidon verkkokurssin, esimerkkejä oikeasta lääkkeenotosta sekä erilaisia hengitys- ja liikuntaharjoituksia. Liiton julkaisema Astma-opas päivittyy kevään aikana ladattavaksi verkossa www.hengitysliitto.fi.

Next article